Uusittujen saamelaiskäräjävaalien tulos antaa vahvan mandaatin viime syksynä aloittaneen saamelaiskäräjien kokoonpanolle ja sen linjalle, Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden professori Laura Junka-Aikio summaa vaalien tulosta STT:lle. Saamelaiskäräjien vaalilautakunta vahvisti korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) määräyksestä uusittujen vaalien tuloksen kokouksessaan keskiviikkona.
Junka-Aikion mukaan vahva enemmistö valituista on alkuperäiskansalähtöisen politiikan linjalla.
– He ovat varmasti ajamassa saamelaiskäräjälain muutosta ja muutenkin sellaista politiikkaa, joka pohjaa alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuteen.
Tämä ei kuitenkaan professorin mukaan tarkoita sitä, etteikö myös niin sanotulla vastapuolella eli laajempaa saamelaismääritelmää suosivalla ryhmällä olisi ollut vaalimenestystä. Esimerkiksi heidän selkein nokkahahmonsa Kari Kyrö sai paljon ääniä, Junka-Aikio sanoo.
Inarilainen Kyrö sai yhteensä 217 ääntä, eli eniten kaikista ehdokkaista. Hän ei ollut ehdolla vuoden 2023 vaaleissa, koska häntä ei ollut lisätty vaaliluetteloon. Hän oli ääniharava myös vuoden 2019 vaaleissa, joissa hän keräsi 220 ääntä.
Junka-Aikion mukaan näyttää siltä, että kun Kyrö ei vuonna 2023 ollut ehdolla, äänet hajautuivat useammalle ihmiselle. Hänen palattuaan äänet keskittyivät taas hänelle.
– Taktikoinnin näkökulmasta vaalit eivät ehkä menneet kovin hyvin laajempaa saamelaismääritelmää ajavien ryhmien kannalta, Junka-Aikio sanoo.
Poikkeuksellinen ja yllättävä päätös
Saamelaiskäräjävaalit käydään neljän vuoden välein. Saamelaiskäräjät eli saamelaisten parlamentti on saamelaisten edustuksellinen itsehallintoelin Suomessa. Sen tehtävänä on toteuttaa perustuslaissa sille turvattua kieltä ja kulttuuria koskevaa itsehallintoa sekä turvata saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilyminen ja kehittyminen.
Saamelaisyhteisössä nyt käydyistä vaaleista on puhuttu myös pakkovaaleina korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) maaliskuisen päätöksen vuoksi.
Päätöksellään KHO määräsi vaalit uusittavaksi, koska syys-lokakuussa järjestetyt vaalit oli sen mukaan toimitettu lainvastaisesti tavalla, joka oli vaikuttanut vaalien tulokseen. KHO myös määräsi 65 ihmistä merkittäväksi vaaliluetteloon.
Junka-Aikio kuvaa KHO:n päätöstä vaalien uusimisesta poikkeukselliseksi ja yllättäväksi. Saamelaisyhteisön reaktiota päätökseen ei hänen mukaansa voi mitenkään ymmärtää ilman, että katsoo kokonaisuutta ja pidemmän aikavälin prosessia, joka on ollut meneillään 2010-luvun alkupuolelta asti.
Asia liittyy siihen, ketkä hyväksytään vaaliluetteloon eli ketkä voivat asettua ehdolle ja äänestää saamelaiskäräjävaaleissa. Se määritellään saamelaiskäräjälaissa, ja vaaliluettelon äänioikeutetuista laatii vaalilautakunta hakemusten perusteella. Sen päätöksistä voi valittaa saamelaiskäräjille ja sen jälkeen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Näin KHO on pystynyt ottamaan itselleen roolin, jossa se viime kädessä tekee päätökset vaaliluetteloon hyväksymisestä kiistanalaisissa tapauksissa, Junka-Aikio sanoo.
– Se on alkuperäiskansaoikeuksien ja itsemääräämisoikeuksien näkökulmasta hyvin arveluttavaa, sillä viime kädessä käytännössä suomalaiset juristit määrittelevät saamelaisuuden ja tulkitsevat hakemuksissa esitetyt tiedot ja pohtivat, onko henkilö uskottavasti saamelainen vai ei, vailla omakohtaista ymmärrystä siitä, mitä saamelaisuus saamelaisille itselleen tarkoittaa.
"Valtio kävelee jatkuvasti yli"
Vuoden 2011 saamelaiskäräjävaalien yhteydessä KHO teki ensimmäistä kertaa saamelaiskäräjien päätöksistä poikkeavia päätöksiä siitä, ketkä kuuluvat saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Toisin sanoen KHO katsoi ratkaisuillaan saamelaisiksi sellaisia ihmisiä, joita saamelaiset itse eivät pitäneet saamelaisina.
Junka-Aikion mukaan suomalaiset laintulkitsijat kävelivät saamelaisyhteisöä edustavien tahojen yli epäjohdonmukaisella lain tulkinnalla.
Sittemmin KHO on tehnyt muitakin vastaavia päätöksiä. Saamelaiskäräjät on valittanut KHO:n toiminnasta YK:lle, jonka mukaan Suomi muun muassa rikkoi saamelaisten ihmisoikeuksia eli oikeutta kollektiiviseen itsemääräämisoikeuteen. Päätöksessään YK vaati valtiota korjaamaan tilanteen. Kun valtio ei toiminut, saamelaiskäräjät ryhtyi itse toimiin eikä vuoden 2023 vaaliluetteloon otettu mukaan KHO:n sinne määräämiä ihmisiä, Junka-Aikio sanoo.
– Saamelaisyhteisössä on kokemus siitä, että valtio kävelee jatkuvasti heidän oikeuksiensa yli ja sitten kun he itse yrittävät oikaista tilannetta, määrätään uudet vaalit. Siksi näistä on puhuttu pakkovaaleina.
Äänestysinto laski hieman
Lapin yliopiston alkuperäiskansatutkimuksen professori Rauna Kuokkanen kehotti saamenkielisessä Avvir-sanomalehdessä huhtikuussa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan ihmisiä boikotoimaan uusintavaaleja. Yle kertoi Kuokkasen kirjoituksesta huhtikuussa.
– Emme voi enää hyväksyä valtiollisen oikeusjärjestelmän virheitä meitä kohtaan emmekä legitimisoida päätöksiä, jotka loukkaavat saamelaisten perusoikeuksia, hän kirjoitti Ylen mukaan.
Ylen haastattelemat saamelaiskäräjien edustajat eivät nähneet boikotointia oikeana ratkaisuna, vaan sanoivat toivovansa saamelaisväestön äänestävän vaaleissa.
Laajempaa boikottia uusintavaaleja kohtaan ei ainakaan äänestysprosentin perusteella vaaleissa tapahtunut. Äänestysaktiivisuus laski hieman viime syksystä: nyt äänestysprosentti oli hieman yli 48, kun se viime syksynä oli reilut 51,6.
Junka-Aikion mukaan olosuhteet huomioon ottaen äänestysprosentti oli edelleen kohtuullinen.
– Varmasti on ollut joitakin ihmisiä, jotka ovat nimenomaisesti päättäneet, että minä en näissä vaaleissa äänestä. Monelle on ehkä myös tullut uupumus eikä äänestämättä jättäminen välttämättä ole ollut aktiivinen päätös, vaan on ikään kuin mennyt maku äänestellä samoissa vaaleissa kerta toisensa jälkeen, hän sanoo.
Toisaalta äänestysintoon on voinut vaikuttaa arkisemmatkin asiat, kuten kesä ja se, että ihmisillä on muutakin tekemistä ja ajateltavaa.
