Haja-asutusten jätevesiä koskevaan lainsäädäntöön esitetään muutoksia.
Vielä keväällä ympäristöministerinä toiminut Sanni Grahn-Laasonen (kok) asetti helmikuussa työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella muutoksia haja-asutusalueiden jätevesiä koskevaan lainsäädäntöön.
Työryhmän raportti julkistettiin keskiviikkona.
Raportissa esitellään kolme vaihtoehtoista mallia "paskalaiksi" ristityn lainsäädännön muuttamiseksi.
Ensimmäisessä mallissa lakiin kirjattaisiin kriteerit pilaantumiselle herkistä alueista, kuten pohjavesistä tai rannoista. Kuntien pitäisi määritellä herkät alueet, joilla jätevesien käsittelyä pitäisi parantaa 15. maaliskuuta 2018 mennessä.
Toisessa vaihtoehdossa ympäristönsuojelulakiin kirjattaisiin yksityiskohtaiset kriteerit herkistä alueista. Raportissa mahdollisena etäisyysrajana vesistöön mainitaan 50–500 metriä.
Kolmantena vaihtoehtona olisi poikkeusedellytysten laajentaminen. Korkean iän (yli 68 vuotta) lisäksi työttömyys voisi suoda oikeuden poiketa puhdistusvaatimuksista. Myös kiinteistön alhaisen asukasmäärän perusteella voitaisiin myöntää poikkeamislupa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK otti tuoreeltaan kantaa hajajätevesityöryhmän raporttiin. MTK ilmoitti, että 50 metriä voisi olla käytettävissä olevan tiedon perusteella riittävä suojavyöhyke vesistöön.
MTK kuitenkin korosti tiedotteessaan, ettei jätevesien aiheuttamista ympäristövaikutuksista ole vielä tehty riittävästi tieteellistä tutkimusta.
Ympäristötutkimuksen professori Lauri Arvola Helsingin yliopistosta on toista mieltä.
Arvola sanoo, että jätevesien ympäristön kuormituksesta on tehty paljon tieteellistä tutkimusta Suomessa ja kansainvälisesti.
– On olemassa tuhansia julkaisuja siitä, miten jätevedet kuormittavat vesistöjä ja vaikuttavat niiden rehevöitymiseen.
Arvola pitää myös ristiriitaisena, että MTK vetoaa samalla puutteelliseen tutkimustietoon, mutta pitää 50 metrin turvaetäisyyttä riittävänä.
– Mihin tämä päätelmä 50 metrin turvaetäisyyden riittävyydestä sitten perustuu?
Professorin mukaan esimerkiksi kalliomaastossa 50 metrin turvaraja aiheuttaa välittömiä ympäristöongelmia.
– Sellaisessa maastossa jätteet ovat vesistössä saman tien.
– 50 metrin etäisyyskin voi olla riittävä, jos jätevedet on käsitelty asiallisesti, maaperä on sovelias ja kaltevuudet oikeita. Mutta vaihtelevien olosuhteiden takia ei ole mitään mieltä kategorisesti rajata etäisyyttä niin lyhyeksi.
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) lupaa hallitukselta lakiesityksen ensi keväänä.
JUHA VAINIO, LAURI NURMI/LÄNNEN MEDIA