Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori Sami Vähämaa ei pidä valtion suunnitteleman pääomituksen hyötyjä suurina. Lännen media kertoi tänään, että hallitus valmistelee satojen miljoonien eurojen lisärahoitusta yliopistoille ja ammattikorkeakouluille.
Yliopistojen talouden kivijalkana toimii peruspääoma. Tätä pääomaa pyritään sijoittamaan turvallisesti ja tuottavasti. Näitä tuottoja yliopistot voivat sitten käyttää toimintaansa. Itse pääomaa ei kuluteta.
– Ymmärtäisin, että valtio myisi muita omistuksiaan ja siirtäisi ne yliopistojen peruspääomaan, Vähämaa sanoo.
Syyskuussa opetus- ja kulttuuriministeriö kertoi varautuneensa pääomittamaan yliopistoja ensi vuonna enintään 150 miljoonalla eurolla. Nyt opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen kertoi Lännen medialle, että lisärahoituksessa on kyse sadoista miljoonista euroista.
Vähämaan mukaan ainakaan ministeriön alkuperäinen luku ei ole yksittäisen yliopiston kohdalla suuri. Esimerkiksi Vaasan yliopiston sijoitustuotot ovat olleet pitkällä aikavälillä viiden prosentin luokkaa. 150 miljoonasta koko yliopistokenttä saisi näillä lukemilla tuottoja vuodessa noin 7,5 miljoonaa. Jos 150 miljoonaa jaettaisiin suurin piirtein yliopistojen kokoluokan mukaan, Vaasan yliopiston ylimääräinen tuotto olisi Vähämaan nopeiden laskelmien perusteella 100–200 000 euroa vuodessa.
– Vaasan yliopiston vuosibudjetti on noin 30 miljoonaa euroa. Tuolla rahalla ei saada palkattua edes yhtä huippututkijaa sivukuluineen. Kun raha menee pääomaan, ei se olekaan enää mikään jättisumma.
Suomen suurimman yliopiston, Helsingin yliopiston, kohdalla tuotot saattaisivat nousta miljoonaan tai kahteen. Näissä laskelmissa ei ole huomioitu ammattikorkeakouluja. Se pienentäisi osuuksia entisestään.
– Lisärahoitus kuulostaa summana isolta, mutta kun yliopistot saavat käyttää siitä vain pääoman tuottoja, on hyöty hyvin vähäinen, jopa olematon.
Lisäksi Vähämaa pelkää, että ylimääräinen rahoitus tarkoittaa perusrahoituksen pienenemistä. Hän ei myöskään allekirjoita ministeri Grahn-Laasosen ajatusta siitä, että vahva pääomitus vahvistaisi viestiä siitä, että hallitus arvostaa tutkimusta ja korkeakouluja. Vähämaan mukaan Suomi ei yksinkertaisesti pysty kilpailemaan suurten yliopistojen kanssa. Esimerkkinä hän vertaa Vaasan yliopistoa Yhdysvaltojen keskitason hyvään yliopistoon Virgianiassa.
– Heillä on nelinkertainen määrä opiskelijoita, 34-kertainen määrä henkilökuntaa ja 70-kertainen vuosibudjetti. Suomen yliopistojen lisärahoituksen pitäisi olla moninkymmenkertainen, jos haluttaisiin kilpailla huippuyliopistojen kanssa.
JATTA LAPINKANGAS