Professori ja kirjailija Tarmo Kunnaksen mukaan ajalle ominainen talouden ylivalta on näkynyt Ranskan presidenttitaistossa.
– Ennen oli kulttuuri, politiikka ja talous. Nyt talous uhkaa määrätä kaikesta. Jos politiikka yhä heikkenee suhteessa talouteen, ei voida puhua demokratiasta.
Ihmisten kokemus siitä, etteivät he voi vaikuttaa, voimistaa ääripäiden liikkeitä, kuten äärioikeiston presidenttiehdokkaan Marine Le Penin suosiota nyt Ranskan presidenttikisassa.
– Uusliberalismi turhauttaa heitä, jotka eivät pääse siihen mukaan.
– Onhan se huomattavaa, että kun Le Penin äärioikeistolainen isä ylsi aikoinaan noin 20 prosentin kannatukseen, niin jos tytär saa nyt esimerkiksi 35 prosenttia. Eihän hän nyt mikään natsi ole, mutta äärioikeistolainen kuitenkin, fasismia tutkinut Kunnas toteaa.
Ranskan presidentiksi noussee kuitenkin sitoutumaton Emmanuel Macron.
– Hänen koetaan tehneen vähiten syntiä. Täytyy kuitenkin muistaa, että amerikkalaistyylinen ja pankkiiritaustainen Macron oli vuosina 2014-2016 Ranskan talousministeri hallinnossa, joka ei ollut kovin onnekas eikä suosittu.
Suomen Ranskan-instituutin johtajana 1990-luvulla työskennellyt Kunnas suree Ranskan ystävänä maan poliittisen kulttuurin rappiota.
Kunnas muistuttaa Ranskan historiasta tulevaisuuteen uskovana Euroopan toisena johtavana valtiona. Sillä on myös suvaitsevaisuuden perinne.
– Enää ei keskustella kuten ennen. Myös äänestysinto laimenee. Leppoisia ranskalaisia ei näy entiseen malliin, eikä maa ole yhtenäinen.
Rauhanliikkeenä vaikuttavan taustan omaavan Euroopan unionin heikkeneminenkin globalisaation edessä vaikuttaa.
Myös maahanmuuton ongelmat vaatisivat järkevää keskustelua.
– Niitä ongelmiakin kuitenkin on.
Caption 1:
Tarmo Kunnas on toiminut Pariisin yliopiston suomen kielen sekä Suomen kirjallisuuden ja kulttuurin vierailevana professorina kahteen otteeseen, 1970- ja 1990-luvuilla. KUVA: Kari Löfhjelm/Arkisto
Virpi Niemistö