Tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti valtiopäivien avajaispuheessaan esiin Suomen ulkopolitiikan jatkuvuuden, sanoo Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Pauli Kettunen. Niinistö puhui suuresta ulkopolitiikan linjasta.
– Nimetään se sitten Paasikiven, Kekkosen tai kummankin mukaan, se oli länsisuuntainen ja -tahtoinen ja samalla välttämätöntä olemassaolon varmistamista suhteessa naapuriin, Neuvostoliittoon, joka sitten katosi, Niinistö sanoi.
Kettunen arvioi, että yksi syy Niinistö haluun korostaa jatkuvuutta Suomen asemassa kansainvälisessä järjestelmässä ovat kansainväliset uhat. Kokonaisuudessaan puhe oli Kettusen arvion mukaan hyvin tyypillinen Niinistön puhe.
– Suomi pystyy omalla traditiollaan toimimaan ennustettavasti ja edistämään ennustettavuutta, Kettunen sanoo Lännen Medialle.
Kettunen pani merkille myös, että Niinistön puheessa länsi tai läntisyys on sisältäpäin tulevan uhan alainen. Tässä Niinistö viittasi Kettusen mukaan melko suoraan brexitiin ja Atlantin yli Yhdysvaltoihin ja presidentti Donald Trumpiin kielikuvia käyttäen.
– Mikä sitten on se länsi, juuri nyt. Meistä länteen aurinko kaartaa brexitin yli kohti trumptoweria, Niinistö sanoi.
Tässä yhteydessä Niinistö korosti eurooppalaiseen äänen tarpeellisuutta länsimaisten arvojen vaalimisessa.
Venäjä-suhteen jatkuvuus korostui
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta Niinistö sivusi Venäjää. Hänen mukaansa suhde Venäjään on yksi Suomen turvallisuuden neljästä pilarista. Kettusen mukaan presidentin puheessa korostui myös Suomen Venäjä-suhteen jatkuvuus.
– Ei siinä ole kahdenkeskisiä ongelmia, eikä niitä kannata tekemällä tehdä. Kutsusta tulevat, ja kutsusta menemme ja hyvin suoraan puhumme niin kuin hyvät naapurit tapaavat tehdä. Tiedämme hyvin toinen toisemme, Niinistö puhui.
Oliko tässä viittaus alkuviikosta julkisuudessa käytyyn keskusteluun Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisten asemasta Suomessa? Kettusen mukaan ei voi varmasti tulkita, että Niinistö olisi tarkoittanut tätä.
– Puheen kuulijana voi tehdä tulkinnan, mutta oliko se puheen sisällön tarkoitus, en osaa sanoa, Kettunen sanoo.
Puheen lopussa "syrjähyppy"
Puheensa lopuksi Niinistö otti esiin asian, jota hän kuvasi "syrjähypyksi".
– Vuosikymmenen vaihteessa eduskunta päätti perustuslakivaliokunnan esittämin tavoin tehdä itsestään ulkopolitiikan ylimmän vartijan. Se koski tilannetta, jos tasavallan presidentti ja hallitus olisivat eri mieltä, silloin eduskunta ratkaisee asian, siihen kaikki tyytykööt, Niinistö sanoi.
– Syrjähyppy vaatii aina tietty selityksen: Ei näin käytännössä varmaan koskaan käy, mutta signaali on hyvä ja vahva: Kansanvalta on käsissänne! Varjelkaa sitä!
Minkä takia presidentti ottaa puheensa lopuksi esiin ajatuksen kansanvallan varjelemisesta, jos hän ei näe, että tasavallan presidentin ja hallituksen välillä olisi tosiasiallista vaaraa erimielisyydestä?
Kettunen arvelee, että presidentti jätti varta vasten tulkinnolle tilaa lopettaessaan puheen tähän ajatukseen.
– Demokratian ja kansanvallan teema oli mukana puheen jokaisessa kohdassa, sikäli se oli perusteltua, hän sanoo.
– Tulkitsen, että Niinistö näkee tämän muutoksen johtamisessa asiana, jonka kanssa hänen on helppo elää, Kettunen lisää.
Lisäksi Kettunen arvioi, että Niinistö saattoi haluta korostaa Suomen poliittisen päätöksenteon ennakoitavuutta ja ennustettavuutta.
LAURA MYLLYMÄKI / LÄNNEN MEDIA