Lapin poliisi lähetti torstaina tiedotteen, jossa kerrottiin, että "Lapin poliisilaitoksella on ollut heinäkuusta alkaen tutkittavana nykyiseen ministeriin Hanna Mäntylään kohdistuva rikosepäily vuodelta 2010".
Tapahtunutta tutkitaan rikosnimikkeellä petos, ja tutkinta on loppuvaiheessa.
– Poliisi tekee tutkinnan loppuun saakka yhteistyötä syyttäjän kanssa sen selvittämiseksi, onko tapausta aihetta siirtää syyteharkintaan vai rajoitetaanko tutkinta. Mikäli rikosepäily siirtyy syyteharkintaan, se tapahtuu tulevien viikkojen aikana, Lapin poliisi tiedottaa.
Lännen Media pyysi valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidéniltä juridista arviota tilanteesta, jossa ministeri on rikostutkinnan kohteena. Hidén korostaa, että hän ei ota kantaa perussuomalaisten Mäntylän tapaukseen.
– Kun ministeriä epäillään teosta, joka ei koske hänen virkatoimiaan, hän on rikosoikeudellisen vastuun ja prosessin osalta täysin samassa asemassa kuin kuka tahansa muu ihminen, Hidén sanoo.
– Jos ministeri esimerkiksi syyllistyy varomattomuuteen liikenteessä tai kuolemantuottamukseen, hän ei voi vedota ministerin asemaansa ja väittää, että olisi erilaisessa asemassa kuin joku muu, Hidén alleviivaa kansalaisten yhdenvertaisuutta suomalaisessa oikeusjärjestelmässä.
Onko Hanna Mäntylän asema ministerinä peruste kiirehtiä esitutkinnan valmistumista?
– Julkisuus voi olla merkittävää ja vaikuttaa tässäkin asiassa, mutta kun kyse on yksilön toiminnasta virallisen asemansa ulkopuolella, tärkeä lähtökohta on, että kaikki kansalaiset ovat samanarvoisia. Kenenkään ei pitäisi saada asiassaan nopeampaa käsittelyä sillä perusteella, että on ministeri, vaan poliisin ja syyttäjäviranomaisen pitäisi käsitellä asia samalla kiireellisyydellä kuin muut vastaavat tapaukset. Poliittinen mielenkiinto ei ole peruste kiirehtiä, mutta poliisiviranomaisille jää toki harkintavalta, haluavatko he toimia nopeammin kuin muuten toimisivat, Hidén pohtii.
Ministeriksi nimitettävien on lain mukaan "oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia".
– Normia on tulkittu joustavasti, eikä siihen ole ainakaan näkyvästi kiinnitetty paljonkaan huomiota, kun ministereitä on nimitetty. Perustuslaissa olevaa vaatimusta ei siis ole herkästi käytetty laatuvaatimuksena. Nyt julkisuudessa olevien tietojen perusteella pidän kauaksi jäävänä sellaista mahdollisuutta, että ministerin asema tässä muuttuisi perustuslain oikeusnormin perusteella, Hidén toteaa.
Hidén painottaa, että valtiosääntöoikeuden näkökulmasta ministerin asema on parlamentaarisen luottamusvaatimuksen muodossa aina eduskunnan käsissä.
– Kenen tahansa ministerin asema voidaan milloin tahansa kyseenalaistaa eduskunnassa. Opposition mahdollisuutta esittää epäluottamusta ministerille ei ole sidottu perustuslain teksteihin, Hidén muistuttaa.
Jos ministeri menettää eduskunnan enemmistön luottamuksen, hän joutuu eroamaan.
Sosiaali- ja terveysministeri Mäntylä kiistää syyllistyneensä petokseen.
Tiedotteessaan ministeri kertoo, että häntä on kuultu esitutkinnassa epäiltynä petoksesta liittyen vuosina 2009–2010 tehtyihin oikeusapuhakemuksiin.
– Epäilyn mukaan minun olisi tullut ilmoittaa silloisen seurustelukumppanini tulot oikeusapuhakemuksessa, mikä olisi vaikuttanut oikeusavun määrään. Asiallisesti kyse on siitä, olisiko minun tullut ilmoittaa seurustelukumppanini tulot oikeusapuhakemuksessa vai ei. Silloinen seurustelukumppanini asui yli puolet vuodesta ulkomailla eikä maksanut verojaan Suomeen, Mäntylä kirjoittaa.
Poliisi ei ole kommentoinut tutkinnan yksityiskohtia tai perusteita.
LAURI NURMI/LÄNNEN MEDIA