Irtisanomisperusteiden vakiintuminen vie vuosikausia, jos hallituksen ehdotus irtisanomisten helpottamisesta pienille yrityksille etenee laiksi asti.
Näin arvioi työoikeuden professori Seppo Koskinen .
Alle 20 hengen yrityksiä koskevan lakiehdotuksen mukaan irtisanomisperusteina pidettäisiin jatkossa nykyistä vähäisempiä rikkomuksia.
Tällaisia ovat esimerkiksi poissaolot, työvelvoitteiden laiminlyönnit tai alkoholinkäytöstä johtuvat ongelmat.
Lakiehdotus on kirjattu niin sanotuksi yleislausekkeeksi, mikä tarkoittaa sitä, että lain täsmälliseksi soveltamiseksi tarvitaan ennakkotapauksia eli tuomioistuimien ratkaisuja.
– Alle viidessä vuodessa tuskin saadaan mitään selkeää linjaa siitä, mitkä olisivat lailliset irtisanomisperusteet, Koskinen sanoo Lännen Medialle.
Sillä välin yrityksillä ei olisi minkäänlaista varmuutta siitä, missä tilanteissa irtisanominen on sallittua ja missä ei.
Ennen selkeiden ennakkotapausten saantia ne joutuisivat Koskisen mukaan toimimaan "hallituksen laista esittämän lupauksen varassa".
Hallitus lähetti lakiehdotuksen lausuntokierrokselle heinäkuussa. Se palaa lausunnoilta huomenna 16. elokuuta.
Irtisanomisten linja syntyy hitaasti
Koskisen mukaan irtisanomisperusteiden vakiintumiseksi tarvittaisiin tuomioita vähintään hovioikeudesta asti.
– Käräjätuomiossa kuluisi ensin puolesta vuodesta vuoteen, sitten hovioikeudessa ainakin vuosi lisää, ja jos edettäisiin korkeimpaan oikeuteen (KKO), kuluisi yhteensä 5–7 vuotta, Koskinen sanoo.
Varsinaisia ennakkotapauksia antaa Suomessa ainoastaan KKO. Sen lisäksi oikeuden ratkaisuja ohjaa tietyssä määrin myös hovioikeuden tuomiot.
Vakiintuneen linjan muodostamiseen niitä tarvitaan useita.
– Näin monitahoisessa asiassa yhden tuomion perusteella ei voi tehdä laajempia päätelmiä, koska irtisanomiset ovat niin tapauskohtaisia.
Epävarma tavoite
Hallituksen tavoite on, että lakimuutoksen myötä pienet yritykset palkkaisivat työntekijöitä matalammalla kynnyksellä.
Koskinen pitää tavoitteen toteutumista epävarmana.
– Hallituksen nyt esittämä viesti pienyritysten irtisanomisten keventämisestä voi vaikuttaa yrittäjiin, mutta itse lakimuutoksen seuraukset ovat hyvin epävarmoja, koska lain tulkinta muotoutuu vasta oikeusistuimissa.
Koskisen mukaan yrityksen pieni koko vaikuttaa jo nyt siihen, miten työriitoja ratkaistaan tuomioistuimissa.
– Esimerkiksi uudessa aloittavassa yrityksessä työntekijältä edellytetään paljon enemmän muun muassa luottamuksen suhteen, mikä vaikuttaa irtisanomisten laillisuuteen.
Muutos nykyiseen on lopulta niin pieni, että Koskisen mukaan sitä ei kannattaisi tehdä.
– Ongelma on, että selkeän linjan muodostumisessa kestää pitkään. 20 hengen rajan säätäminen voi myös johtaa siihen, että yrityksiä pilkotaan.
Parempi vaihtoehto olisi Koskisen mukaan esimerkiksi koeajan pidentäminen nykyisestä kuudesta kuukaudesta yhdeksään.
– Siinä ajassa pitäisi tietää varmasti, onko työntekijä sopiva.
30-vuotiaiden uudistus peruttiin
Samalla kun hallitus lähetti kevennettyä irtisanomista koskevan lakiehdotuksen lausuntokierrokselle, se lopetti alle 30-vuotiaiden työllistämistä koskevan lain valmistelun.
Paljon kritisoitu lakiehdotus olisi antanut yrityksille mahdollisuuden solmia alle 30-vuotiaiden kanssa määräaikaisen sopimuksen ilman erillistä perustetta, mikäli henkilö on ollut työttömänä vähintään kolme kuukautta ennen työsuhdetta.
Nykyisen lainsäädännön mukaan määräaikaisuudelle on oltava peruste kuten sijaisuus tai työn kausiluontoisuus.
Seppo Koskinen on Turun yliopiston työoikeuden professori. KUVA: Mikael Rydenfelt
Petteri Lindholm