Brysselin EU-huippukokouksen lopputulos heijastelee EU:n sisäistä hajaannusta ja unionimaiden kasvanutta sotaväsymystä, arvioi Helsingin yliopiston taloushistorian professori Jari Eloranta.
EU-maat päätyivät huippukokouksessaan ottamaan 90 miljardin euron yhteisen lainan, jolla taataan Ukrainan taloudellinen tuki vuosille 2026–2027. Laina taataan EU-budjetista.
Unkari, Tshekki ja Slovakia eivät kuitenkaan osallistu lainaan. Tällä tavoin onnistuttiin kiertämään lainaratkaisun edellyttämä yksimielisyysvaatimus.
– Kyllähän tämä paljasti EU:n sisäisen hajaannuksen ja sen, että EU-maissa on kasvanut jonkinlainen väsymys siihen, että Ukrainaa tuetaan eurooppalaisten veronmaksajien rahoilla. Se näkyy sisäpolitiikassa ja heijastuu myös EU-tason politiikkaan. Sotaväsymys alkaa näkyä Euroopassa, Eloranta sanoi STT:lle.
EU-huippukokouksen vaikeiksi luonnehditut neuvottelut kestivät torstaiaamusta myöhäiseen perjantain vastaiseen yöhön.
Pieni torjuntavoitto Venäjälle
Elorannan mukaan huippukokouksen ratkaisu on Venäjälle eräänlainen torjuntavoitto, kun EU-maat eivät saavuttaneet kokouksessaan sopua jäädytettyjen venäläisvarojen käytöstä Ukrainan tueksi.
Monien muiden unionimaiden ja EU-komission tavoin myös Suomi tuki vahvasti sotakorvauslainaan perustuvaa ratkaisua eikä yhteisvelkaa. Belgia kuitenkin vastusti tiukasti sotakorvauslainaratkaisua. Maa hallinnoi valtaosaa EU:ssa olevista venäläisistä varoista Euroclear-rahoituslaitoksessaan ja on ollut huolissaan itselleen mahdollisesti lankeavista taloudellisista ja oikeudellisista riskeistä.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) piti yöllä järjestetyssä tiedotustilaisuudessaan saavutettua ratkaisua siedettävänä, mutta myönsi, että ratkaisu ei ollut se, mitä Suomi oli lähtenyt hakemaan. Orpon mukaan keskustelu sotakorvauslainan käytöstä jatkuu edelleen, vaikka nyt päädyttiinkin yhteisvelkaratkaisuun.
Kaksi kolmasosaa tarvitusta tuesta
Venäjän torjuntavoitto jäi Elorannan mukaan kuitenkin ohueksi, sillä ihanteellinen ratkaisu Venäjän kannalta olisi luonnollisesti ollut se, että EU ei olisi päässyt sopuun minkäänlaisesta tukipaketista Ukrainalle.
Eloranta muistuttaa, että EU-maiden ratkaisu takaa Ukrainalle kaksi kolmasosaa sen lähivuosina tarvitsemasta tuesta. Puuttuva yksi kolmasosa on tarkoitus saada muista Ukrainaa tukevista maista, kuten Britanniasta ja Kanadasta.
– Kyllä tämä on selkeä signaali Venäjälle, että heidän täytyy hyvin vakavasti miettiä rauhanneuvottelujen seuraavia askeleita, koska Ukrainalla on nyt vakaa tuki, jolla se pystyy pääosin pitämään Venäjän sotilaallisesti kurissa, Eloranta arvioi.
Elorannan mukaan Ukrainan saama tuki edesauttaa siinä, että Ukraina pystyy merkittävästi hidastamaan Venäjän etenemistä ja tekemään siitä hyvin kallista.
– Kyllä tämä varmasti antaa pientä sysäystä siihen, että Venäjä joutuu miettimään valmiuttaan rauhanneuvotteluihin, hän summaa.
"Kokoomuksen goodwill vähissä"
Valtiovarainministeri Riikka Purran johtama perussuomalaiset on perinteisesti suhtautunut hyvin kriittisesti EU:n yhteisvelkaratkaisuihin. Eloranta arvioi, että kansanedustajien silmienvääntelykuvista alkunsa saanut rasismikohu ja hallituspuolueiden kireät suhteet saattavat osaltaan hillitä perussuomalaisten kritiikkiä huippukokouksen lopputulosta kohtaan.
– Kun pääministeri on joutunut puuttumaan tällaisiin asioihin ja pyytelemään anteeksi, kokoomuksella ei varmaankaan ole hirveästi goodwillia perussuomalaisten sooloilulle myöskään tässä asiassa, Eloranta pohtii.
