Presidentti Alexander Stubbin mukaan Ukrainan tilanne on vakava, mutta sekä rahoituksen että aseistuksen näkökulmasta huomattavasti parempi kuin vielä kolme kuukautta sitten. Hän puhui asiasta Tasavallan presidentin kyselytunti -ohjelmassa Ylellä.
Stubb lisäsi, että sekä Ukrainan että osittain myös Venäjän alueella on tällä hetkellä paljon kriittisiä pisteitä, jotka tulevat ratkaisemaan sodan tulevaisuuden.
– Omasta näkökulmastani tärkeää on se, että olemme myös aloittaneet keskustelut mahdollisesta rauhasta, koska jos ei rauhasta keskustella, sitä ei myöskään saavuteta.
Stubb sanoi, että kaikkein suurimman taistelun Ukraina on jo voittanut.
– Sen, että Ukraina on itsenäinen valtio ja tulee suuntautumaan kohti Euroopan unionia ja Nato-jäsenyyttä.
"Rauhaan tarvitaan neljä asiaa"
Stubbin mukaan Ukraina ja presidentti Volodymyr Zelenskyi tarvitsevat rauhan saavuttamiseksi neljä asiaa.
– Ensimmäinen on alueet. Se on ikään kuin Zelenskyin ja ukrainalaisten Karjala-kysymys. Toinen on turvatakeet, joko kahdenvälisesti alussa Yhdysvalloilta tai Britannialta tai sitten pitkässä juoksussa Natolta. Kolmas on oikeus, eli sotarikostuomioistuimia, joissa venäläiset sotarikolliset asetetaan tuomioon. Ja neljäs on jälleenrakentaminen, Stubb sanoi.
– Me emme voi määritellä tai sanella sen rauhan ehtoja tai aluetta, turvallisuutta. Voimme vain tällä hetkellä aseistaa ja auttaa Ukrainaa.
Stubb lupasi jälleen, että Suomi jatkaa Ukrainan tukemista niin kauan, kuin on tarpeen. Hän sanoi uskovansa, että myös Yhdysvaltojen tuki Ukrainalle jatkuu myös tulevien presidentinvaalien jälkeen, sillä Ukrainan mahdollisen häviämisen vaihtoehtoiskustannus Yhdysvalloille on liian korkea.
– Eli uskon siihen, että Ukrainan tuki jatkuu riippumatta siitä, kumpi on presidentti. Tietysti käänteet voivat sitten olla ehkä vähän vikkelämpiä.
"Ei mitään syytä huoleen"
Stubbilta kysyttiin myös Ukrainassa kaatuneista suomalaisista. Ukrainassa on kuollut Sodan kokeneet ry:n mukaan viisi suomalaista vapaaehtoistaistelijaa.
Stubb sanoi arvostavansa heitä, jotka ovat valmiita tukemaan Ukrainan vapaustaistelua. Hän kuitenkin korosti, että Ukrainaan lähteneet ovat tehneet asiassa omat itsenäiset päätöksensä.
– Me emme todellakaan missään muodossa suosittele tai ehdota, että suomalaiset lähtevät taistelutantereelle.
Stubb sanoi, ettei tällä hetkellä ole suunnitteilla minkäänlaisia mekanismeja esimerkiksi Ukrainan taisteluista palaavien suomalaisten tukemiseksi.
Stubb oli ohjelmassa ensimmäistä kertaa vastaamassa yleisön kysymyksiin. Hän sanoi haluavansa puheenvuoroissaan myös rauhoitella suomalaisia.
Stubb sanoi, että Suomen turvallisuudesta pitävät huolta kolme lukkoa: oma puolustus, Nato- ja EU-jäsenyydet sekä kumppanuudet muun muassa Yhdysvaltojen ja Britannian kanssa.
– Tilanne on meidän viranomaisillamme ja meidän järjestelmässämme hyvin hallinnassa. Ei ole mitään syytä huoleen.
"Rasismia ei pidä politisoida"
Presidentti Stubb vastasi Ylellä myös yleisön kysymyksiin hallituksen rasisminvastaisen ohjelman ympärillä käydystä keskustelusta.
– Minun mielestäni rasismia ei pidä eikä voi politisoida, Stubb sanoi.
– Kyse on ihmisoikeudesta, perusoikeudesta, siitä, että me kunnioitamme toinen toisiamme.
Hän lisäsi, että jokainen kansakunta joutuu käymään tämän keskustelun läpi jossain vaiheessa. Hän sanoi toivovansa, että Suomi voisi olla tässä asiassa mallimaa.
– Koska noin 10 prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä ei ole täällä syntyneitä tai suomea äidinkielenään puhuvia.
Presidentin syntyperävaatimus pois?
Stubbilta kysyttiin myös hänen näkemystään siitä, voitaisiinko presidentin syntyperävaatimusta muuttaa niin, että presidentiksi voisi nousta myös muualla kuin Suomessa syntynyt. Nykyään presidentin tulee olla syntyperäinen Suomen kansalainen.
– Voi hyvin olla, että pitkässä juoksussa tämäkin lainsäädäntö tullaan muuttamaan. Koska meidän yhteiskuntamme moninaistuu ja monimuotoistuu koko ajan, Stubb vastasi.
– Nyt on kyse siitä, miten me rakennamme sen sillan toimivaan yhteiskuntaan, joka on monimuotoisempi ja monikulttuurisempi. Ja millä tavallaan voidaan varmistua siitä, että ihmiset, jotka eivät ole syntyneet Suomessa, kykenevät ottamaan haltuunsa erilaisia virkoja ja tehtäviä.
Stubb sanoi panneensa Suomea kiertäessään ilolla merkille sen, että moninaisuus vahvistuu Suomessakin. Hän sanoi uskovansa, että kyse on osittain myös sukupolvikysymyksestä.
– Kun katson omien isovanhempieni suhtautumista vaikka erilaisiin etnisiin taustoihin ja vertaan sitä siihen, miten helposti omat lapseni ovat yhteiskuntaan sopeutuneet eri muodoissa, niin minun mielestäni tässä on pientä valonpilkahdusta nähtävillä.