Presidentti Alexander Stubb sanoo, että puolustusmenotavoitteitaan roimasti kasvattava sotilasliitto Nato palaa tänään juurilleen Venäjää torjuvana turvallisuusjärjestönä.
– Todistamme uuden Naton syntymää, entistä tasapainoisemman ja sellaisen, jossa Euroopalla on enemmän vastuuta, Stubb sanoi toimittajille Naton huippukokoukseen saapuessaan.
Huippukokouksen toinen päivä on meneillään Hollannin Haagissa.
Stubb myös sanoi, ettei Suomella ole mitään huolta siitä, ettei Naton yhteispuolustuksen takaava viides artikla pitäisi. Stubb toisti vanhaa iskulausettaan, jonka mukaan Suomi on Natossa turvallisuuden tuottaja, ei sen kuluttaja.
Naton peruskivenä pidetyn artiklan pitävyyttä on kyseenalaistettu, koska Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi eilen artiklalla olevan "monia määritelmiä".
Stubb ei odota konflikteja päivän kokoukselta. Hän luonnehti huippukokouksessa sovittavaa suureksi voitoksi sekä Natolle että Trumpille.
Valtonen: Vahva yhtenäisyys
Naton pääsihteeri Mark Rutte toisti maanantaina ja tiistaina moneen kertaan kuultua viestiään siitä, että Yhdysvallat on edelleen täysin sitoutunut Natoon ja Euroopan maiden pitäisi lopettaa turha huolehtiminen asiasta.
– Ei ole mitään kysymystä siitä, etteikö Yhdysvallat olisi täysin sitoutunut Natoon. Kanada ja eurooppalaiset jäsenmaat puolestaan ovat sitoutuneita tasapainotukseen ja siihen, että käytämme jatkossa sen, minkä Yhdysvallat käyttää, Rutte sanoi.
Viidennen artiklan mukaan hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan on hyökkäys kaikkia jäsenmaita kohtaan.
Aihetta koskeviin kysymyksiin joutui vastaamaan myös ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) saapuessaan kokouspaikalle. Valtonen kertoo, että viides artikla on hyvin selkeästi selitetty Naton perussopimuksessa eli Washingtonin sopimuksessa.
– On toki liittolaisten poliittinen päätös, miten he haluavat auttaa. Jos tällaista tilannetta syntyy, olisimme vahvempia kuin koskaan, Valtonen sanoi.
Valtonen puhui Naton vahvasta yhtenäisyydestä korkeimmalla tasolla.
– Yhtenäisyys alemmalla tasolla on heikompaa kuin ylemmällä tasolla, jossa keskustelemme nyt. Aistin hyvin vahvan yhtenäisyyden siitä, että tavoitamme viiden prosentin puolustusmenotavoitteen ja vahvemman puolustusteollisuuden. Olemme vahvemmassa asemassa kuin koskaan aiemmin.
Uuden tavoitteen mukaan jäsenmaiden pitää käyttää ensi vuosikymmeneen mennessä 3,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan koviin puolustusmenoihin ja lisäksi 1,5 prosenttia muihin puolustukseen liittyviin menoihin kuten infrastruktuurihankkeisiin.