Tasavallan presidentti Sauli Niinistö saapui Tampereen yliopiston juhlasaliin kello 13.10. Presidentti vierailee tänään keskiviikkona Tampereella ja pitää yliopistolla luennon aiheesta Sodasta sovintoon.
Ennakkoilmoittautumisen vaatinut tilaisuus ei ole täyttänyt juhlasalia aivan täyteen, vaan penkkiriveillä on myös tyhjiä paikkoja. Väkeä on kuitenkin paikalla yli 200 henkeä.
Tampereen yliopiston vararehtori Harri Melin avaa tilaisuuden kutsumalla Tamperetta merkilliseksi kaupungiksi, joka ei pidä melua itsestään, mutta jossa tapahtuu paljon.
Presidentti Sauli Niinistö naurattaa yleisöä toteamalla verhotusti olevansa ainakin puolesta samaa mieltä siitä, että tamperelaiset eivät pidä melua itsestään, mutta saavat aikaan paljon. Presidentti jättää kertomatta, kumpi puoli väittämästä on hänen mielestään totta.
– Suomen todellinen kansakunnan sota, vapaussota, oli talvisota, Niinistö katsoo.
Hän pitää Suomea tänä päivänä yhtenä maailman vakaimmista maista.
– Se ei tarkoita, että kaikki olisi hyvin ja oikeudenmukaisesti, mutta monta asiaa on kuitenkin osattu hoitaa suhteellisen hyvin.
Presidentin mielestä keskustelu sisällissodasta on ollut kuluneina kuukausina maltillista.
Historian kipukohdat pitää presidentin mielestä kohdata avoimesti.
– 100 vuoden takaisilla asioilla on merkitystä vielä nykypäivänäkin.
Niinistön näkemyksen mukaan erimielisyys yhteiskunnassa ei sinänsä ole ongelma, jos on poliittisia mekanismeja, joilla niitä voidaan ratkoa. Sisällissodan aikaan näistä toimivista poliittisista mekanismeista oli pula. Oli vasemmiston ja oikeiston keskinäistä katkeruutta.
– Perusasetelma – heikot valtiolliset instituutiot yhdistettynä köyhyyteen ja tyytymättömyyteen – tuntuu olevan ominainen piirre sisällissodille.
Niinistö löytää sisällissodalle muitakin taustatekijöitä. Monissa tutkimuksissa on hänen mukaansa nähty, että poliittinen väkivalta yhdistyy isoihin nuoriin ikäluokkiin väestössä, kuten Suomessakin oli vuonna 1918.
– Aina tarvitaan lisäksi laukaiseva tekijä. Suomessa se tuli rajojen ulkopuolelta. Sisällissodat eivät koskaan tapahdu umpiossa. Ne voivat tapahtua tietyn maan sisällä, mutta yksinomaan sisäisiä prosesseja ne eivät koskaan ole. Voimakas ulkopuolinen paine ajoi punaiset sodan tielle. Venäjän vallankumouksen tuulet tarttuivat Suomeen.
Niinistön mielestä konfliktissa ei pelkkä vuoropuhelu auta, vaan pitää puuttua konfliktin taustalla vaikuttaviin syihin ja ongelmiin. Hän mainitsee keinoina pakotteet, joilla voidaan vaikuttaa sotivien osapuolten intresseihin.
– Niillä voidaan tukea rauhanvälittäjien työtä. Rauhan ääni kuuluu paremmin, kun lompakko on tyhjä, Niinistö aprikoi.
Kun kansakunta alkaa rakentua, tarvitaan aikaa ja tarvitaan instituutioita, jotka toiminnallaan ansaitsevat kansalaisten tuen.
– Olisi historian vääristelyä väittää, että Suomessa heti ongelmitta tai ainakaan suoraviivaisesti olisi siirrytty osallisuuden tunnetta ruokkivaan politiikkaan.
Niinistö mainitsee presidentti Kyösti Kallion , joka pakeni Helsingistä henkensä kaupalla, mutta joka jo toukokuussa 1918 vaati sovintoa Nivalan kirkossa.
Niinistön mukaan talvisodan ihme ei syntynyt syksyllä 1939, vaan se synnytettiin kahden edellisen vuosikymmenen aikana.
– Menneisyyden kanssa on hierottava sopua, eikä työ välttämättä koskaan pääty.
Niinistön mielestä Tampereella on ansiokkaasti tehty tätä sovintoa menneisyyden kanssa. Hän viittaa kymmenen vuoden takaiseen tilaisuuteen, Sovinnon päivään, jossa ihmiset saivat muistella tapahtumia ja jonka enkelikulkueessa tämän päivän porvarit esittivät silloisia punaisia ja päinvastoin.
– Tästä toisten asemaan asettumisesta on hyötyä myös arkipäivässä. Meillä on oikeus olla eri mieltä, ja sitä on osattava kunnioittaa, vaikka itse kuinka olisi toista mieltä. Yhteys on hyvä sana.
Presidentti Niinistö kertoi häneltä äskettäin kysytyn, mikä on se määrä inhimillistä kärsimystä, joka saisi sodan loppumaan Syyriassa. Niinistö vastaa:
– En halua kuulostaa kyyniseltä, mutta sellaista määrää ei ole. On vain me vajavaiset ihmiset ja valtiot, jotka voivat sodan päättää.
Presidentti tähdentää, että kansakunnan tärkein tehtävä on huolehtia omasta vapaudestaan.
– Sen romahdettua vain harvat tulevat paikalle hyvin aikein.
Tilaisuus jatkuu nyt niin, että yleisö saa esittää presidentille kysymyksiä. Ensimmäinen kysymys yleisöstä koskee sitä, miksi rattijuoppoja ei panna kuriin ottamalla auto valtiolle.
Oikeusoppinut Niinistö vastaa epäillen, olisiko siitä hyötyä, koska on muitakin autoja, joita rattijuoppo voi ottaa käyttöönsä.
Presidentti Niinistö katsoo Venäjän presidentin Vladimir Putinin käyttäneen yllättävän paljon aikaa kuvatessaan puhelinkeskusteluaan presidentti Donald Trumpin kanssa ja todenneen, että presidentit tapaavat jossakin päin maailmaa.
Tähän Niinistö kertoi heti tarttuneensa.
Niinistö toteaa puhuvansa mielellään osallisuudesta, joka hänen mielestään jakautuu oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Hän kertoo olevansa erityisen huolissaan nuorten syrjäytymisestä. Osa nuorista ei koe olevansa osallinen yhteiskunnassamme.
Yleisö taputtaa vastaukselle.
Lukiolainen kysyy, miten presidentti näkee yhteiskunnan tänä päivänä jakautuvan, esimerkiksi maahanmuuton perusteella. Kun lukiolainen vahingossa ensin sinuttelee presidenttiä ja pyytää ilmaisuaan anteeksi, Niinistö vastaa:
– Minun tai meidän mielestä.
Yleisö nauraa huvittuneena.
Niinistö toteaa, ettei näe muuttoliikkeen jakavan Suomea kahteen tai useampaan osaan, vaan toivoo, että mahdollisimman moni tänne tulija alkaa tuntea olevansa osallinen.
Nainen yleisöstä kertoo tuntevansa syvää häpeää esivanhempiensa puolesta lukiessaan juttuja vuoden 1918 tapahtumista.
– Oliko siinä mitään hyvää? nainen kysyy.
– Onko mitään hyvää? No, onko se sitten hyvää, että jättää pahasta esimerkin? Ehkä me siitä opimme jotain, presidentti vastaa.
Mies yleisöstä kysyy presidentin näkemystä siihen, että punaisten puoli demonisoitiin sisällissodan aikaan ja jälkeen. Vaikka mies haparoikin kysymyksessään, Niinistö sanoo kyllä ymmärtävänsä, mitä hän tarkoittaa.
– Historia on aina pitkälti voittajien kertomaa. Varmasti myös erilaiset instituutiot aika selvästikin ottivat kantaa toisen osapuolen puolesta.
Noin kello 14.30 presidentti siirtyy museokeskus Vapriikkiin tutustumaan Tampere 1918 -näyttelyyn. Tämän jälkeen presidentin seurue osallistuu Vapriikissa historialuennolle, jonka aiheena on Mitä Tampereella oikeasti tapahtui vuonna 1918? Luennoitsijana on historioitsija Teemu Keskisarja .
Tämä on päivittyvä uutinen.
Minna Ala-Heikkilä