Presidentti Sauli Niinistö avasi valtiopäivät korostamalla eurooppalaisten arvojen merkitystä ajassa, jossa länsi on alkanut asemoitua uudenlaisella tavalla.
– Olemisemme rakentuu demokratian, ihmisoikeuksien ja tasavertaisuuden arvoille. Tähän myös pohjautuu ulkopolitiikkamme suuri linja, Niinistö totesi.
Hänen mukaansa eurooppalaista ääntä tarvitaan yhä enemmän myös läntisten arvojen vaalijana nyt kun, "aurinko kaartaa brexitin yli kohti trumptoweria".
– On tullut selväksi, että eurooppalainen ääni on hyvin tarpeen myös läntisten arvojen vaalijana, Niinistö sanoi.
Suomen turvallisuuspolitiikan tärkein tavoite presidentin mielestä on se, miten parhaiten takaamme turvallisen elämän suomalaisille ihmisille.
– Ei Suomi eikä koko rauhallinen Pohjolakaan ole itsessään vaaran lähde; että täällä syttyisi omasta takaa tai vain meihin kohdistuvaa levottomuutta. Sen nousemiseen muualta meidän on kuitenkin aina varauduttava.
Puheessaan Niinistö suomi kaikkien eduskuntapuolueiden edustajia siitä, että Suomessa on eletty liian pitkään tuudittumalla ajatukseen, että kasvu alkaa ensi vuonna tai taloudelliset ongelmat ratkeavat seuraavalla hallituskaudella.
Valtiopäivien avajaispuheessaan hänen viestinsä oli kannustava, vaikka vaikeat päätökset synnyttävät arvostelua ja melkoista melskettä.
– Silti rohkaisen eteenpäin; kun tekemättäkään ei voi jäädä, hän sanoo.
Niinistö muistutti myös siitä, ettei talouden tai muiden rajojen sulkeminen ole lääke globalisaation vinoutumien oikaisuun. Hänen mukaansa yksikään kansa ei selviä sillä, että muut unohdettaisiin.
– Suunnan pitäisi olla kohta avointa yhteistyötä kansallisia pelisääntöjä noudattaen, Niinistö sanoi ja viittasi protektionismin nousuun lännessä.
Niinistön mukaan mahdolliset kaupparajoitukset johtavat vastatoimiin, jolloin käsissä on paradoksi. Haasteena ei ole enää kilpailukyvykkyys, vaan se, pääseekö sitä käyttämään.
– Kaupan vapaus on lisännyt hyvinvointia meillä ja maailmalla, esimerkiksi äärimmäinen köyhyys on kahdessa vuosikymmenessä puolittunut.
Hän toi esille myös sen, ettei globalisaation mukana ole tullut pelkkää hyvää. Sen mukana on tullut myös eriarvoisuutta, jonka torjuminen myös Suomessa on tärkeää.
Niinistön viesti ahneuden suhteen oli selvä. Kaikkien on syytä ahneudelle selvästi: ei.
– Kyse ei ole vain rahasta, vaan yhä enemmän taloudellisen vallankäytön keskittymisestä.
Niinistö otti kantaa myös Suomen ja Venäjän suhteisiin. Hänen mukaansa Suomen suhde naapurimaahan on väistämätön ja välttämättömän keskeinen.
– Ei siinä ole kahdenkeskisiä ongelmia, eikä niitä kannata tekemällä tehdä. Kutsusta tulevat, ja kutsusta menemme ja hyvin suoraan puhumme niin kuin hyvät naapurit tapaavat tehdä, presidentti totesi.
Avajaispuheessa Niinistö nosti esille myös hallituksen ja presidentin välisen suhteen ulkopolitiikan hoidossa.
Hän viittasi tilanteeseen, jossa eduskunta päätti perustuslakivaliokunnan esittämin tavoin tehdä itsestään ulkopolitiikan ylimmän vartijan.
Linjaus koski tilannetta, jos tasavallan presidentti ja hallitus olivat eri mieltä, silloin eduskunta ratkaisee asian, siihen kaikki tyytykööt.
– Ei näin käytännössä varmaan koskaan käy, mutta signaali on hyvä ja vahva: Kansanvalta on käsissänne! Varjelkaa sitä! Niinistö totesi.
MINNA AKIMO / LÄNNEN MEDIA