Vaasalaisten kaappien kätköt ovat houkutelleet Aurum Kultaspesialistin ostoauton Sisäsatamaan.
Rovaniemellä bisnestään pyörittävät Matias Keränen ja Topias Keränen ovat tulleet ostamaan kulta- ja hopeakoruja, kelloja, harkkoja, pöytähopeita, kolikoita ja seteleitä.
– Eniten meille myydään varmasti kultaa ja hopeaa, seuraavaksi eniten kolikoita ja sitten kelloja, Matias Keränen kertoo.
Ostajia on useita
Jalometalleja voi myydä myös Jalonom Oy:n ostoautossa. Korujen, aterimien ja kahvikalustojen lisäksi myytäväksi voi tuoda vaikka kultahampaita, kertoo Jalonom Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Korkiakoski.
– Niitäkin lojuu ihmisten pöytälaatikoissa yllättävän paljon.
Nettikullan ostajat puolestaan vierailevat Rosteninkadun Scandicissa muutaman kerran kuukaudessa, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Marko Pitkänen.
Tyypillisesti kultaa myydään koruina.
– Monet koruista ovat kymmeniä vuosia vanhoja. Korkea kullan hinta innostaa miettimään, onko koruille käyttöä, Pitkänen kertoo.
Hopeaa myydään hänen mukaansa eri muodoissa. Tyypillisiä ovat erilaiset aterimet ja kakkulapiot, jotka on saatu hää- tai vuosipäivälahjana.
– Aika on mennyt niistä ohi, ja ihmiset haluavat ostaa aterimet, joita ei tarvitse puhdistaa ja kiillottaa, ja jotka voi laittaa astianpesukoneeseen.
Paljonko rahaa saa sormuksesta?
Kultaisen, sileän vihki- tai kihlasormuksen myyntihintaan vaikuttavat Matias Keräsen mukaan kullan globaali markkinahinta, sormuksen karaatit, eli kultapitoisuus, ja paino.
– Sileän perussormuksen hinta pyörii 100 euron ja 600 euron välillä, hän kertoo.
Korkiakoski taas arvioi tyypillisen vihki- tai kihlasormuksen keskihinnaksi noin 100 euroa.
Matias Keräsen mukaan Suomessa korut ovat usein 14 tai 18 karaatin kultaa, jolloin niiden kultapitoisuus on 58,5 tai 75 prosenttia.
– 1930–40-luvulla syntyneiden sukupolvien vihkisormukset ovat useammin 18 kuin 14 karaattia, Korkiakoski kertoo.
Sormusten timantit ovat tyypillisesti hyvin pieniä, jolloin niitä ei pystytä hänen mukaansa hyötykäyttämään.
– Jos kivi on yli 02 karaattia, niin siitä pystytään maksamaan hiukan.
Kullan ja hopean hinta
Topias Keräsen mukaan kullan hinta on ennätyskorkealla.
– Juuri nyt kullan globaali markkinahinta on 88,5 euroa grammalta, ja vastaavasti hopean tasan 1 000 euroa kilolta, Matias Keränen kertoo.
Korkiakosken mukaan 14 karaatin kultakoruissa hinta on 33–37 euroa grammaa kohti, kun taas 18 karaatin koruissa vastaava hinta on 48–50 euroa.
Korkiakosken mukaan kaikki ihmiset eivät tiedä omistamansa kullan arvoa.
– Espoon-toimipisteen tiskillämme asiakkaat tulevat hakemaan tavaroistaan satasia, mutta ensisilmäyksellä näen, että puhutaan tuhansista euroista, Korkiakoski kertoo.
Keräsen veljeksillä on vastaavia kokemuksia.
– Seinäjoella eräs vanhempi nainen oli jo viemässä koruja metallinkierrätykseen. Meiltä hän sai koruista 660 euroa rahaa, Topias Keränen kertoo.
Mihin jalometallit päätyvät?
Vaasassa Aurum Kultaspesialistille myydyt jalometallit matkaavat Helsinkiin, jossa ne sulatetaan, puhdistetaan ja jalostetaan lopulta uudelleen kiertoon, Matias Keränen kertoo.
– Käytännössä vanhat korut voivat päätyä esimerkiksi uuteen puhelimeen.
Setelit ja kellot taas myydään eteenpäin keräilijöille.
Myös Nettikullalle myydyt kulta ja hopea matkaavat Helsinkiin. Sieltä ne jatkavat matkaansa kotimaisiin jalostamoihin tai Pohjoismaihin.
– Suurin osa kierrätetystä materiaalista jää Suomeen. Nimi ja muut kaiverrukset häviävät sulatuksessa, eivätkä ne tule vastaan enää muualla.
Jalonom Oy:n ostoautossa jalometallit matkaavat Espooseen ja sieltä Belgiaan.
– Sieltä kulta palaa markkinoille, esimerkiksi harkkoina sijoittajille tai muussa muodossa teollisuuden käyttöön.
