Eduskunta päätti kesäkuussa kumota porsaiden kirurgisen kastraation kiellon, joka oli jo kirjattu eläinten hyvinvointilakiin.
Kyse ei ollut äkillisestä muutoksesta sianlihantuotannolle. Porsaiden kirurgisen kastraation kielto olisi tullut voimaan vasta vuonna 2035, joten sika-alalla olisi ollut vuosikymmen aikaa sopeutua.
Kiellon kumoaminen on häpeämätön teko eläinten hyvinvointia ja lain henkeä vastaan. Porsaiden kirurginen kastraatio on erittäin tuskallinen ja tarpeeton toimenpide, jonka aiheuttama kipu jatkuu useita päiviä.
Hallituksen lakimuutosehdotusta kastraatiokiellon kumoamiseksi vastusti 53 tahoa, kuten kaikki aluehallintovirastot, Eläinten hyvinvointikeskus, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto, Suomen Eläinlääkäriliitto, Suomen Kunnaneläinlääkäriliitto ja Suomen Tuotantoeläinlääkäriyhdistys.
Kumoamista kannatti vain yhdeksän tahoa, jotka olivat lihateollisuuteen kytkeytyneitä toimijoita.
Eläinten hyvinvointilain pitäisi suojella eläimiä tarpeettomalta kivulta ja kärsimykseltä. Kiellon kumoamista on perusteltu sillä, että porsaille annetaan kipulääkitystä ja osin myös puudutus. Se ei kuitenkaan muuta tarpeetonta silpomista pieneksi pahaksi.
Myös rokottamalla kastrointi on mahdollista. Jos porsas saisi valita, se ei todennäköisesti valitsisi kehonosiensa viiltelyä.
Kiellon perumista on perusteltu ontuvasti sianlihan viennillä.
On muun muassa vedottu siihen, ettei mikään muu maa ole vielä kieltänyt toimenpidettä. Tämä on virheellinen väite.
Tanska, suuri sianlihantuottaja ja vientimaa, aikoo lopettaa porsaiden kirurgisen kastraation jo vuonna 2030.
Lisäksi, sianlihan osuus Suomen elintarvikeviennistä oli vuonna 2025 vain hieman yli kolme prosenttia. Useissa Euroopan maissa, kuten Alankomaissa, Isossa-Britanniassa, Espanjassa, Portugalissa ja Kreikassa kastroimattomien karjujen kasvatus on yleistä.
On huonoa hallintoa ja demokratian ohittamista, että vasta voimaan tullut laki avattiin lihateollisuuden vaatimuksesta. Hintana on porsaiden kärsimyksen jatkuminen.