Mitkä suomalaiset elokuvat ovat saaneet maailmalla eniten elokuvateatterikatsojia? Aki Kaurismäki pitää kärkisijoja, mikäli rajaus on näytelmäelokuvissa.
Niko-animaatiot ovat kuitenkin oma lukunsa. Kaksi ensimmäistä elokuvaa poropojasta saavuttivat maailmalla vielä laajemman yleisön kuin Mies vailla menneisyyttä ja Le Havre, jotka kumpikin keräsivät sentään yli kaksi miljoonaa katsojaa.
Tuottaja Hannu Tuomainen tarkentaa, että tilastoidut katsojaluvut eivät ole tarkkoja. Niistä puuttuu esimerkiksi Aasian tietoja.
– Kumpikin kahdesta ensimmäisestä Nikosta sai varmuudella yli kolme miljoonaa elokuvateatterikatsojaa, Tuomainen sanoo.
– Se motivoi, että ihmiset lähtevät liikkeelle ja valitsevat Nikon.
Nyt ensi-iltaan on tulossa sarjan kolmas elokuva, Niko ja myrskyporot. Se on jo etukäteen myyty joka puolelle maailmaa, yli sataan maahan.
– Monilla ensimmäiset Nikot elokuvateattereissa lapsena nähneellä on jo omia lapsia, muistuttaa tuottaja Antti Haikala.
Haikala, Tuomainen ja kaikki kolme elokuvaa ohjannut Kari Juusonen ovat olleet Niko-hommissa parikymmentä vuotta.
Niko, lentäjän poika valmistui 2008. Kun tekeminen alkoi 2004, ei Suomessa ollut tehty kuin yksi pitkä valkokangaslevityksen saanut animaatioelokuva, Riitta Nelimarkan ja Jaakko Seeckin Seitsemän veljestä (1979).
Käsikirjoituksen pitkä hiominen
Niko ja myrskyporot on 7,2 miljoonan euron budjetillaan suomalaista elokuvaa kalleimmasta päästä.
Edellisestä elokuvasta Niko 2: Lentäjäveljekset (2012) oli ehtinyt jo kulua seitsemän vuotta, kun kehittely alkoi. Tuomainen oli välissä Suomen elokuvasäätiössä tuotantoneuvojana.
Hän korostaa, ettei käsikirjoitusvaiheessa ajatella, käykö kauppa Vietnamissa, vaan rakennetaan omasta mielestä parasta tarinaa. Sillä saadaan rahoitus maailmalta.
– Kuten keihäänheitossa: älä ajattele tulosta ennen suoritusta.
Käsikirjoitusvaihetta seuraa ensimmäinen toteutus, jossa tehdään raakaversio yksinkertaisten 3d-mallien avulla. Kuva näyttää vielä karulta, ja äänet ovat suuntaa-antavia.
– Vaihe on tarinan suhteen armoton. Siinä ei voi huijata, Haikala sanoo.
– Hiotaan, hiotaan ja lopuksi toteutetaan se, mikä toimii. Silloin on jo nähty, jännittääkö, naurattaako, koskettaako ja itkettääkö elokuva, Tuomainen kuvailee.
Lopullinen toteutus animaation hiomisineen, miljöineen ja valaisuineen kestää puolisentoista vuotta sen jälkeen, kun tarina on lukossa.
Niko ja myrskyporojen kuvan parissa työskenteli kuutisenkymmentä suomalaista.
Maassa maan kielellä
Animaatioelokuvan kansallinen identiteetti ei ole yksinkertainen asia. Niko ja myrskyporot on suomalais-saksalais-irlantilais-tanskalainen tuotanto.
Tapahtumat sijoittuvat Suomen Lappiin, ja käsikirjoittajat ovat Juusonen, Tuomainen ja islantilais-irlantilainen Marteinn Thorisson.
Animaatiolla on valtava etu tulla dubatuksi joka maassa.
– Dubbaus hyväksytään paremmin kuin näytellyssä elokuvassa. On luontevaa, että eläimet puhuvat sen maan kielellä, jossa elokuvaa esitetään, Tuomainen sanoo.
Näin vaikkapa Saksassa Nikot on voitu mieltää saksalaisiksi elokuviksi.
– Se tekee menestymisestä helpompaa, Haikala toteaa.
Tuottajat näkevät Nikoissa Suomeen liittyvää autenttisuutta, jota ei voi matkia. Esimerkiksi sen, että koivut näyttävät koivuilta. Maailma ei ole toisista elokuvista mukailtua ja matkalla persoonallisuutensa menettänyttä Lappi-stereotypiaa.
– Niko on se suomalainen elokuva, joka leviää laajimmalle, Tuomainen sanoo.
– Kun on Suomen Lappi ja talvi, kyllä se näyttäytyy suomalaisena. Vaikka jotkut vielä harovat vastaan, olemme todistaneet, että joulupukki asuu Suomessa. Tämän asian parissa ollaan tehty iso työ.
Dvd-bisneksen kaatuminen sattui
Nikojen päätuotantofirma on Animaker. Sen omistavat Hannu Tuomainen, jonka firma Cinemaker on osatuottaja, sekä animaatiostudio Anima Vitae, jonka perustajiin Antti Haikala kuuluu.
Koska Niko-elokuvilla on parinkymmenen vuoden historia, mahtuu matkalle myllerryksiä. Yksi on dvd-markkinoiden katoaminen. Sen vaikutusta koko perheen elokuvien rahoitukseen on vaikea yliarvioida.
– Levittäjien riskinottokyky laski, Tuomainen sanoo.
– Ennen oli leffateatterin jälkeen jälkimarkkinana televisio, maksukanavat ja dvd. Suoratoistoalustat eivät ole dvd:n katoamista kokonaan kompensoineet.
Vaikeinta oli 2010-luvun alussa, kun dvd-markkina romahti.
Suoratoistopalvelujen kasvaessa katsojakontaktien määrä on kuitenkin noussut. Sillä tarkoitetaan kaikkia katsojia, myös televisio- ja suoratoistoyleisöä, jota tilastoidaan vähemmän kuin elokuvateatterikäyntejä.
– Voin mennä sukulaisten luo Yhdysvaltoihin, ja Niko löytyy Netflixistä, Haikala kertoo.
– Nikoilla on tähän mennessä yli sata miljoonaa katsojakontaktia. Se on fantastista, Tuomainen sanoo.
