Perussuomalaisten kansanedustaja Jukka Mäkynen hyökkäsi tiistaina 4.10. Ilkka-Pohjalaisessa rajusti Suomen nykyisiä ilmastopolitiikan linjauksia vastaan. Järkyttävintä hänen tekstissään ei sinänsä ollut hänen puolueelleen tyypillinen populistinen sävy vaan se, miten kansanedustajalta voi mennä käsitteet ja termit ja varsinkin niiden ymmärtäminen näin rankasti sekaisin.
Jo esikouluikäinen kyllä varmaan ymmärtää, että Suomessa on yleensä säät lämpimämpiä kesällä kuin talvella, mutta kun puhutaan ilmastosta ja sen muutoksista, tällainen alkeellinen ymmärrys ei kyllä silloin riitä. Nämä kaksi asiaa ovat aikaskaalaltaan ja alueellisilta ulottuvuuksiltaan aivan eri luokkaa.
Ikkunasta vilkaisulla tai television meteorologilta kyllä saa tiedon hetkellisestä ja paikallisesta säästä, mutta ilmastokysymyksien ymmärtämiseen ne eivät kyllä riitä, vaikka Mäkynen tuntuu niin päättelevän.
Toinen seikka minkä Mäkynen näyttää sekoittavan liittyy maailmaa uhkaavaan energia- ja ruokakriisiin.
Hän väittää Suomen ja EU:n ilmastopolitiikan olevan näiden kriisien syy, vaikka itse asiassa juuri ilmastopolitiikalla yritetään koko maapallon mittakaavassa torjua tällaisien kriisien syntymistä tulevaisuudessa.
Sen sijaan syyllistä tämän hetken akuuttiin energia- ja ruokakriisiin ei kenenkään ole kovin vaikea löytää, mikäli on seurannut mitä Ukrainassa ja itänaapurissamme tällä hetkellä tapahtuu. Sen Mäkynen näyttää unohtaneen kokonaan.
Näiden lisäksi jää kyllä ihmettelemään mitähän hiilijalanjälki- ja hiilineutraalisuuslaskelmia Mäkynen oikein tarkoittaa, laskelmia, jotka ovat tieteen näkökulmasta naurettavia.
Maailmassa tehdään tällä hetkellä todella paljon erittäin korkealaatuista tieteellistä tutkimusta juuri ilmastokysymysten parissa ja tavoitteena on pienentää ns. ihmisen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä sekä pyrkiä kohti hiilineutraalisuutta. Näihin todellisiin tieteellisiin tutkimuksiin olisi kyllä kansanedustajankin syytä tutustua vähän syvällisemmin.
Mäkysen tekemät lohkaisut satojen prosenttien heitoista laskelmissa, ovat lähinnä populistista puppua. Tällaisen disinformaation alkuperä jätetäänkin yleensä kertomatta.
Ja vielä lopuksi Mäkysen tulisi kyllä ottaa tarkemmin selvää mitkä ovat ne todelliset kasvihuonekaasut (esimerkiksi hiilidioksidi, erilaiset hiilivety-yhdisteet, typen oksidit), jotka globaalissa mittakaavassa ovat suurin ilmastouhka.
Totta kai nokipäästöjäkin on syytä rajoittaa, mutta hiukkaspäästöinä niiden rooli on kyllä ilmasto-ongelmien synnyssä ja esimerkiksi mannerjäätiköiden sulamisessa aika lailla erilainen kuin se mihin kansanedustaja Mäkynen viittaa.
Ihmisten negatiivisia tunnetiloja hyväksikäyttävän ja provosoivan populismin käyttö näin tulevien vaalien alla voi tietenkin olla houkuttavaa ja helppoa. Tällaisen argumentointihan on yleensä räikeän vihjailevaa eikä sen totuudenmukaisuudesta tarvitse juurikaan välittää.
Silloin kun populismia käytetään oman edun ja poliittisen vallan tavoitteluun, sen moraalinen arveluttavuus korostuu. Tällöin populismi nimittäin saa hyvinkin helposti propagandistista luonnetta ja sen vähäisinkin totuudenmukaisuus romahtaa.
Tällä hetkellä, kun Euroopan ja muunkin maailman tilanne on hyvin sekava ja voimakkaita pelkoja herättävä, populismin ”Januksen kasvoja” ei välttämättä huomata. Populistinen vallantavoittelija pyrkii tarjoamaan vihaiselle ja ahdistuneelle kansalaiselle eräänlaisen helpon tunneventtiilin saadakseen kansalaisen äänen. Todelliset ongelmien syyt jätetään tällöin harkitusti tiedollisten epämäärisyyksien ja disinformaation taakse piiloon.
Tällaiseen vallantavoitteluun ei toivoisi kenenkään tulevan kansanedustaehdokkaan ajautuvan.
Yrjö Heikkinen (sd.)
Lapua