Polttoaineen ja erityisesti dieselin hinnat ovat nousseet elokuun lopun ja syyskuun alun aikana sen verran, että moni on saattanut hieraista silmiään bensa-asemien hintatolppia katsoessaan. Esimerkiksi dieselin litrahinta on joillain asemilla kohonnut jo 2,5 euroon litralta. 40 litran tankkauskäynti kustantaisi tällä hinnalla 100 euroa.
Hinnannousun taustasyynä on Keskuskauppakamarin johtavan liikenneasiantuntijan Hanna Kalenojan mukaan Lähi-idän kriisin uudelleenkiristyminen ja laajeneminen. Lähi-idässä leimahti Iranin sodan lisäksi toinen konflikti huthikapinallisten ja Saudi-Arabian välille, mikä on vaikuttanut niin öljyn tuotantoinfrastruktuuriin kuin meriliikenteen kulkuun Punaisellamerellä.
Kesän jälkeen hinnan nousut ovat alkaneet siirtyä erityisesti öljyjalosteiden maailmanmarkkinahintoihin, vaikka raakaöljyn hinnan nousu on ollut jopa maltillista.
– Nyt alkaa olla varastot käytetty valmiista polttoaineesta ja tilanne on se, että nyt bensiinin ja varsinkin dieselin sekä lentopolttoaineen maailmanmarkkinahinnat ovat korkeat, sillä kysyntä ylittää tarjonnan, Kalenoja sanoo STT:lle.
Nousu ei ole taittumassa
Maailman öljymarkkinoihin vaikuttavat Lähi-idän sodat sekä sota Ukrainassa. Kalenojan mukaan hintanäkymä olisi erilainen, jos näitä kriisejä ei olisi.
– Tällä hetkellä öljyn markkinaa heiluttaa kaksi isoa kriisiä, ja syksyä ajatellen kummassakaan kriisissä ei ole sen tapaista neuvottelutilannetta, että rauhanprosessi olisi etenemässä ja näkymä olisi hyvä, päinvastoin.
Kalenoja pitää todennäköisenä, että hinnat nousevat niin kauan, kunnes öljy ja jalosteet alkavat liikkua normaaliin tapaan Persianlahdelta. Syksyn ja talven hintaennusteet näyttävät tällä hetkellä hänen mukaansa kuitenkin maltillisilta.
– Dieselin osalta on enemmän nousupaineita ja näkymä on, että hinnat saattavat syksyn ja talven aikana nousta nykytasostaan. Bensiinissä hintapaineet hellittävät hieman, koska sen kysyntä luontaisestikin laskee, kun mennään kohti talvea.
Kuljetusala ahtaalla
Suomen ja koko maailman logistiset järjestelmät nojaavat paljolti dieselin käyttöön. Tästä syystä korkea dieselin hinta nostaa logistiikkakustannuksia, mikä taas heijastuu kaikkien tuotteiden hintoihin. Kuljetusala ei voi luonnollisesti yksin hintalappua kuitata, vaan hinta siirretään kuljetuskustannuksiin.
– Jos hintojen nousu jää pitkäaikaiseksi, vaikutukset olisivat talouden kasvun ja talouskehityksen kannalta huolestuttavat, Kalenoja toteaa.
Maanteiden tavaraliikenteen ja logistiikan yritysten edunvalvontajärjestö SKAL:n puheenjohtajan Jari Välikankaan mukaan kassat ovat tiukilla. Nousevien kustannusten siirtäminen vie hänen mukaansa aikaa.
– Siihen asti me yrittäjät maksamme kohonneen polttoaineen hinnan omasta kassastamme, Välikangas sanoo STT:lle.
– Ei kuljetusyrittäjä pysty tällaista polttoaineen hinnankorotusta rahoittamaan, hän lisää.
Mahdollinen väliaikainen ratkaisu
Kalenojan mukaan Petteri Orpon (kok.) johtaman hallituksen tulisi harkita toimia hintapaineiden hillitsemiseksi. Hinnat nousivat jo keväällä, mutta tällöin tilanne vaikutti lyhytkestoisemmalta. Kesällä öljyn hinta ehti laskea, kun Lähi-idän rauha näytti mahdolliselta. Sota kuitenkin jatkui, eikä loppua näy, joten väliaikaisia ratkaisuja on alettu kaivata.
– Vaihtoehtona voisi olla esimerkiksi dieselin polttoaineveron väliaikainen alentaminen, Kalenoja sanoo.
Tilannetta kuitenkin hankaloittaa julkisen talouden kiperä tilanne. Lyhytaikaisille järjestelyille olisi kuitenkin Kalenojan mukaan perusteita. Myös Välikangas on sitä mieltä, että poliittisten päättäjien pitäisi istua alas ja katsoa, onko tilanteelle tehtävissä mitään. Hänen mukaansa dieselin veroalennus olisi niin ikään paikallaan.
– 97 prosenttia kaikesta kalustosta, millä kuljetetaan tänä päivänä, on dieselkalustoa. Kyllä se sieltä se vastaus löytyy, toteaa Välikangas.
