Yksi on varmaa häilyvässä maailmassa. Ensi vuoden presidenttivaaleihin mukaan mielivä europarlamentaarikko Paavo Väyrynen jaksaa ja uskoo itseensä tappiin asti.
Väyrynen esitteli torstaina uutta kirjaansa Suomen linja 2017, mutta pääviesti oli kertoa, että hän palaa rytinällä Suomeen joko kansanedustajaksi tai tasavallan presidentiksi.
Gallupit sojottavat istuvan presidentti Sauli Niinistön uudelleen valinnalle, ja monissa arvioissa uumoillaan, ettei toista kierrosta edes tarvita. Tämä ei näytä Väyrystä haittaavan.
Väyrysen on ensin saatava kokoon huikeat 20 000 kannattajakorttia, jotta hän voi olla ehdolla kansalaispuolueen riveistä presidentinvaalissa.
Hän ei ottanut kantaa, paljonko kortteja on jo kasassa. Hän ei ryhdy edes spekuloimaan ajatuksella, ettei kortteja saataisiin kokoon riittävästi.
–Niitä kerätään laajasti ja monet kannattajani keräävät niitä omaehtoisesti. Kyllä niitä nippuja kulkee paljon, hän muotoili.
Mikäli ovet eivät aukea presidentin linnaan, niin Väyrynen palaa mitä ilmeisimmin eduskuntaan ensi kevätkaudella. Tarkkaa päivämäärää hän ei kertonut. Tämä tietää sitä, että lappilainen kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) joutuu väistymään Väyrysen tieltä. Kärnä on saanut tiedon asiasta torstaiaamuna Väyryseltä.
Eduskunnassa Väyrynen aikoo perustaa yhden miehen ryhmän. Onko hän opposotiossa vai hallituksen riveissä?
Ei kuulemma kummassakaan. Hän on oppositiossa ja oppositiota vastaan. Hän tuo saliin uusia, omia ajatuksiaan. Hän uskoo vahvasti, että eduskunnassa hän saa kannatusta ajatuksilleen myös muista ryhmistä.
Nykyistä oppositiopolitiikkaa ei hänen mielestään edes ole. Euroalue, maahanmuutto, ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Tässä kolmen kärki aiheita, joihin opposition olisi pitänyt hyökätä, mutta se on vain istunut toimettomana.
Väyrynen sanoo lähtevänsä kisaamaan, koska presidentinvaaleista pitää tulla todelliset vaalit. Nyt ehdokkaiden välille ei synny todellista vaalia. Tarvitaan yksi ehdokas lisää ja hän on Väyrynen.
Tähänastinen asetelma vaaleista on vain mielikuvapolitiikkaa. Istuvan presidentin Sauli Niinistön pitää nyt vastata omasta politiikastaan, Väyrynen pohtii.
Väyrynen aikoo pitää melua erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.
Niinistön aikana Suomi on astunut liittoutumispolitiikan tielle. Kehitys alkoi jo Jyrki Kataisen (kok.) hallituskaudella.
Väyrynen toistaa monia hankkeita, joita hän on esittänyt, mutta jotka eivät ole menneet eteenpäin.
Tein aloitteen, että euroalueesta pitäisi järjestää kansanäänestys. Se unohdettiin. Edelleen maahanmuuton ongelmien estämiseksi olen esittänyt rajatarkastuksia, joita monella muulla maalla on käytössä. Jo ennen maahanmuuttovyöryä tiedettiin, ettei valtaosa Suomeen saapuneista 30 000 maahanmuuttajista täytä kriteerejä, jotta voisi jäädä maahan. Tätä ei otettu huomioon.
Väyrynen on edelleen keskustan jäsen ja puolueen kunniapuheenjohtaja, vaikka hän pyrkii ehdolle kansalaispuolueen riveistä.
Puheet puolueesta erottamisesta ovat vaienneet.
Suhteet keskustan nykyjohtoon ovat etäiset. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kanssa hän keskustelisi mielellään, mutta yhteyksiä ei ole ollut viime vuoden jälkeen.
ANITA SIMOLA