Demarinaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen pitää vakavana asiana, että poliittinen maisema on naisten osalta Suomessa muuttunut huonompaan suuntaan.
– Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen on ainoa naispuolinen puolueen puheenjohtaja. Ihan lähihistoriassa meillä oli Tarja Halonen tasavallan presidenttinä, Mari Kiviniemi pääministeri ja keskustan puheenjohtaja ja SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen oli valtiovarainministeri ja myös vihreillä oli nainen puheenjohtajana.
– Aina, kun tasa-arvoa aletaan pitää itsestäänselvyytenä, se alkaa rapautua. Tasa-arvo politiikassa tuntuu olevan heiluriliikettä, ja nyt tämä heiluri on kääntynyt naisten kannalta epäedulliseen asentoon, Tuppurainen arvioi.
Sunnuntaisuomalainen uutisoi lauantaina, että naisten määrä eduskunnassa on jämähtänyt 40 prosenttiin. Asiantuntijoiden arvion mukaan määrä ei siitä nouse.
Tuppuraisen mukaan taloudellinen taantuma tuo helposti myös henkistä taantumaa.
– Sellaisiakin äänenpainoja on nyt keskustelussa käytetty, että naisten paikka on kotona hoivatyössä, kun puhutaan kotihoidontuesta tai omaishoidosta. Naiset haluavat tuoda pehmeitä arvoja tähän markkinatalousyhteiskuntaan, eivätkä itse halua jäädä syrjään. Kun kovat arvot jylläävät, naiset jätetään syrjään. Tässä meillä naisasialiikkeellä on tekemistä.
Tuppuraisen mielestä naisten työmarkkina-asemaa pitää parantaa ja kaventaa palkkaeroa naisten ja miesten välillä.
Tuppurainen muistuttaa, että entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) nosti naisia koville paikoille.
– On tärkeää, että meillä on miehiä, jotka puhuvat naisten puolesta. Mutta naiset eivät voi jättäytyä miesten hyväntahtoisuuden varaan, vaan tarvitaan naisten omaa ryhdistäytymistä.
Tuppurainen ja keskustanaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Elsi Katainen muistuttavat, että jo puolueiden ehdokasasettelulla vaikutetaan myös valituiksi tulevien naisten määrään. Tämän kevään eduskuntavaaleissa naisia on ehdokkaista 39 prosenttia.
Katainen sanoo, että keskustassa ehdokasvalinnat tehdään kunnallisjärjestöissä. Hänen mielestään onkin hyvä, että valinnat tehdään ruohonjuuritasolla.
– Usein tuloksena vain on, että kunnallisjärjestöstä esitetään miestä. Meillä puoluejohto ei ole lähtenyt sanelemaan, että nyt teillä on liian vähän naisia tai liian vähän nuoria ehdokkaina.
– Kenelläkään ei ole vastuuta kokonaisuudesta. Jonkun verran pitäisi piiritasolla vaikuttaa siihen, että joka piiristä tulisi kutakuinkin tasaisesti naisia ja miehiä ehdokkaiksi, Katainen pohtii.
– Naisten on myös vaikeampi saada rahoitusta vaalikampanjaan. Se on ihan tutkittu asia, että esimerkiksi yrityselämä tukee enemmän miesehdokkaita.
Kataisen mukaan erityisesti vanhemmissa ikäluokissa korostuu piirre, että miehet äänestävät miestä. Jos nuoria saataisiin enemmän äänestysuurnille, Katainen uskoo, että nuoret miehet äänestäisivät herkemmin myös naisia.
Kokoomuksen Naisten liiton varapuheenjohtajan Sofia Vikmanin mielestä naisia saadaan enemmän päättäjiksi, jos naiset rohkeammin ottavat kantaa myös talous- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiin.
Vikmanin mukaan on tärkeää, että on päteviä naisia, jotka ovat erikoistuneet perinteisille naisten vahvoille alueille: sosiaali- ja terveyspolitiikkaan ja koulutuspolitiikkaan. Vikmanin mukaan ne eivät silti saa jäädä ainoiksi naisten politiikka-alueiksi, vaan naisten pitää olla vahvoina vaikuttajina myös talous- ja turvallisuuspolitiikassa.
– Työ, talous ja turvallisuus ovat näidenkin vaalien tärkeimpiä asiakokonaisuuksia.
Keskustanaisten Elsi Katainen näkee muutosta toisinkin päin. Sote-keskustelu on tehnyt perinteisestä naispoliitikoiden erikoistumisalueesta sosiaali- ja terveyspolitiikasta keskeisen politiikan alan.
– Se on vaikuttanut, että sosiaali- ja terveyspuolen asiat alkavat kiinnostaa nyt myös miehiä ja miehetkin voivat alkaa helpommin äänestää naisia. Asialinjojen kautta menneisyyden padot murtuvat.
Vikmanin mukaan myös poliitikkonaisen pitää pystyä yhdistämään työ ja perhe, niin että myös pienten lasten äidit pystyvät osallistumaan politiikkaan.
HANNAMARI AHONEN