Myös Irak vastaanottaa normaalisti Suomesta palautettavia kansalaisiaan, kertoo Poliisihallitus.
Poliisi korjaa näin sosiaalisessa mediassa levinneen väärinkäsityksen, että Irak ottaisi vastaan vain rikoksiin syyllistyneitä palautettavia.
–Vain hyvin harvoin, ehkä kerran kahdessa tai kolmessa vuodessa, vastaanottajamaa kieltäytyy vastaanottamasta palautettavia, sanoo poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta.
Tällöin poliisi tuo palautettavan takaisin Suomeen.
–Ketään ei siis jätetä heitteille.
Viimeksi näin kävi alkukesästä, jolloin muutama Suomesta Irakiin palautettu käännytettiin takaisin Irakista. Väärinkäsitys saattaakin kummuta juuri tästä yksittäistapauksesta.
–Normaaleissa peruspalautuksissa palautettavien taustoista tai palautuspäätösten perusteista ei edes keskustella vastaanottavan maan kanssa, Poutanen kertoo.
Poliisi palautti Suomesta viime vuonna noin 2?600 ihmistä. Saattamalla heistä palautettiin noin 600.
Perille asti saatetaan ne, joiden poliisi arvioi voivan olla paluulennolla vaaraksi itselleen tai muille matkustajille. Saattamiseen voidaan päätyä myös silloin, kun palautettava on sairas, hyvin nuori tai hyvin iäkäs.
Vapaaehtoiseen palaamiseen lähtijöitä kannustetaan erillisellä paluutuella.
Irak putosi mustalta listalta
Suomi voi yksilöllisen tutkinnan jälkeen palauttaa turvapaikanhakijoita ja muita palautettavia kaikkialle muualle paitsi Maahanmuuttoviraston listaamille äärimmäisen väkivallan alueille, joilla kuka tahansa voi joutua aseellisen väkivallan uhriksi.
Näitä ovat tällä hetkellä Syyria, Jemen ja Etelä-Sudan kokonaisuudessaan sekä seuraavat Afganistanin alueet: Helmandin maakunta, Uruzganin piirikunnat Tirin Kot, Dehrawud ja Chora, Nangarharin maakunnan eteläiset piirikunnat Achin, Kot, Nazyan, Chaparhar, Bati Kot, Pachir wa Agam, Khogiani ja Deh Bala/Haska Mina sekä Kandaharin maakunnan piirikunnat Ghorak, Khakriz, Maiwand, Nish ja Shah Wali Kot.
Irakin pahimmat alueet, esimerkiksi Mosul, pudotettiin Migrin mustalta listalta kesäkuussa.
–Katsoimme, ettei Irakissa ole enää alueita, joilla väkivalta olisi yltynyt äärimmäisen korkealle tasolle. Siviiliuhrien määrät Irakissa ovat laskeneet, eikä Isis pidä enää hallussaan merkittäviä alueita, kertoo ylitarkastaja Juuso Hyvärinen Maahanmuuttovirastosta.
Arviot äärimmäisen väkivallan alueista elävät ja vaihtelevat EU:n sisällä, sillä eri maat noudattavat erilaista maahanmuuttopolitiikkaa ja myös arvioivat eri alueiden vaarallisuutta eri tavoin.
Turvapaikka perustuu henkilökohtaiseen vainoon
Riskiarvio siitä, onko hakija vaarassa joutua kotialueellaan aseellisen väkivallan kohteeksi, koskee erityisesti niin sanottua toissijaista suojelua eli ihmisiä, jotka eivät ole henkilökohtaisen vainon vaarassa.
–Turvapaikka perustuu aina henkilökohtaiseen vainoon, joka on yksilöllistä. Joku voi olla kotimaassaan esimerkiksi poliittisista tai uskonnollisista syistä vainon vaarassa, ylitarkastaja Hyvärinen sanoo.
Tämän vuoksi samasta maasta tai samalta alueelta tulevista turvapaikanhakijoista yksi saa turvapaikan mutta toinen ei.
Eniten turvapaikanhakijoita Suomeen on tullut vuosina 2015–2018 Irakista, Afganistanista ja Somaliasta.
Migrin päätösten laillisuutta valvovat hallinto-oikeudet, viime kädessä korkein hallinto-oikeus.
–Maahanmuuttovirasto soveltaa EU-direktiiveihin perustuvaa Suomen ulkomaalaislakia erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden linjausten perusteella, Hyvärinen tiivistää.
Migri tekee ylivoimaisesti suurimman osan palautuspäätöksistä, mutta tietyissä tapauksissa myös poliisilla ja rajavartiolaitoksella on oikeus käännyttää ihmisiä takaisin.
Poliisihallituksen Mia Poutasen mukaan nämä tapaukset koskevat tavallisesti rikollisia, jotka suuntaavat Suomeen lyhytaikaisille hämäräreissuille.
Pakoilijat otetaan säilöön
Pakkopalautuksia vastustava Stop Deportations -verkosto julkisti maanantaina omien selvitystensä lopputulemana, että Finnairin viimeviikkoisella Berliinin-lennolla palautettiin irakilaista turvapaikanhakijaa. Verkoston mukaan mies oli ollut ennen palautustaan Joutsenon säilöönottoyksikössä.
Poliisihallitus ei kommentoi yksittäisiä palautustapauksia.
Poliisitarkastaja Poutasen mukaan palautettava siirretään säilöönottoyksikköön pääsääntöisesti maastapoistamispäätöksen täytäntöönpanon turvaamiseksi.
–Perusteena voi olla esimerkiksi se, että ihminen on yrittänyt pakoilla ja vältellä maastapoistamista. Taustalla voi olla myös rikoksia ja säilöönoton perusteena kansallisen turvallisuuden turvaaminen.
Maastapoistamisen turvaamiseksi löytyy muitakin toimia kuin säilöönotto, esimerkiksi ilmoittautumisvelvollisuus.
–Jos ihminen on saanut maastapoistamispäätöksen, poliisi voi määrätä hänet ilmoittautumaan tietyin väliajoin, jotta voidaan varmistaa, että hän on tavoitettavissa.
Viki Salonen