Koulu-uhkauksia paljastuu nykyään noin 50 vuodessa, joista poliisi luonnehti vuosittain viittä vakavaksi.
Käytännössä se merkitsee poliisihallituksen poliisitarkastaja Marko Savolaisen mukana sitä, että poliisi on pystynyt ehkäisemään vuosittain muutaman todellisen väkivallanteon.
Korkean riskin uhkauksissa "kaikki punaiset valot" ovat Savolaisen mukaan syttyneet, vaikka mitään ei ole vielä tapahtunut.
Astetta vakavampia ovat Savolaisen mukaan iskut, joita on jo valmisteltu. Poliisin haaviin jää vuodessa muutamia, kuitenkin alle kymmenen, iskujen valmistelutapauksia.
– Nämä ovat tapauksia, joissa henkilö itse kertoo, mitä olisi tapahtunut, jos poliisi ei olisi estänyt, Savolainen sanoo.
Iskujen suunnittelusta ei Savolaisen mukaan välttämättä kerrota netissä, vaan ne tulevat tietoon tekijän lähipiiristä. Näin tapahtui muun muassa Helsingin yliopistoiskun kohdalla, jonka poliisi pystyi estämään.
Savolainen toteaa, että Ruotsin Trollhättanin torstaisessa koulusurmassa viestiä ei tämänhetkisten tietojen mukaan tullut etukäteen.
Koulu-uhkauksissa poliisi käy aina puhuttamassa uhkailijan. Koulussa jututetaan myös muita oppilaita, vanhempia, opettajia ja koulun muuta henkilökuntaa.
– Usein tapaukset paljastuvat ilkivallaksi, on lappu taululla tai jätetty ilmoitus. Poliisi joutuu tutkimaan ne kaikki, Savolainen sanoo.
Savolaisen mukaan koulut tekevät nykyään hyvää turvallisuustyötä. Kouluilla on esimerkiksi nimikkopoliisi ja ovet pidetään oppituntien aikana lukossa.
Uhkailijat ovat Savolaisen mukaan usein moniongelmaisia, joilla on taustalla mielenterveysongelmia, vaikeuksia elämäntilanteessa ja elämänhallinnassa yleisesti.
– Heikkoa koulumenestystä, kiusaamista ja syrjintää on hyvin paljon. Olisi hienoa, jos koulukiusaamista pystyttäisiin kitkemään, Savolainen toteaa.
Koulusurmissa on Savolaisen mukaan havaittavissa kiinnostusta väkivallan ihannointiin, aseisiin ja ääriliikkeisiin. Hän muistuttaa, että Suomen koulusurmat eivät olleet rasistisia, mutta taustalta on löytynyt kiinnostusta ääriliikkeisiin.
Koulusurmien jälkeen poliisi seuloi rikosilmoitusten joukosta koulu-uhkauksiin viittaavia tietoja neljän vuoden ajan, kunnes uhkaukset vakiintuivat puoleensataan vuodessa.
Nyt poliisilla on omat nettipoliisit ja Facebook-sivustot, jotka tavoittavat nuoret paremmin.
Koulu-uhkausten määrä on ollut viime vuosina laskussa. Suomen vakavien koulusurmien Kauhajoen ja Jokelan jälkeen uhkauksia tuli poliisin tietoon noin sata vuodessa.
– Aina, kun tapahtuu koulusurma tai koulu-uhkaus, joka uutisoidaan, uhkausluvut nousevat, Savolainen sanoo.’
MIRJA NIEMITALO/LÄNNEN MEDIA