Oikeuskansleri Tuomas Pöysti jättää nykyisen virkansa ja siirtyy kansainvälisiin tehtäviin, oikeuskanslerinvirasto kertoi perjantaina.
Pöysti jättää nykyisen virkansa heinäkuun lopussa ja jää käytännössä pois viranhoidosta huhtikuun lopussa. Virka tulee täytettäväksi 1. elokuuta alkaen.
Syksyllä Pöysti aloittaa uuden työnsä yksityisellä sektorilla keskittyen digitaaliteknologioiden ja hyvän hallinnan oikeuskysymyksiin sekä EU-oikeuteen. Tarkemmin on kyse eurooppalaisesta asianajoalan tehtävästä, Pöysti kertoi oikeuskanslerinviraston verkkosivuilla julkaistussa puheenvuorossa.
– Uusissa tehtävissä on mahdollista palata oikeastaan koko juristiuraani hallinneeseen teemaan eli digitaalisiin teknologioihin ja EU-oikeuteen. Eli niin sanotusti rakkaudesta lajiin oli se, mikä houkutti. Ja myös se, että haluaa oppia ja kokeilla uutta, Pöysti taustoittaa puhelimitse STT:lle.
Pöysti on koulutukseltaan oikeustieteen tohtori ja filosofian tohtori. Ennen oikeuskanslerin virkaa hän työskenteli valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteerinä, sosiaali- ja terveysministeriön alivaltiosihteerinä sekä Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) pääjohtajana.
Seitsemän "tavattoman vaihderikasta" vuotta
Pöysti on toiminut oikeuskanslerina vuodesta 2018 lähtien. Hän kuvailee virkaa vaativaksi ja aikaansa oikeuskanslerina tavattoman vaihderikkaiksi mutta synkkiä sävyjä sisältäneiksi seitsemäksi vuodeksi.
– Olen ollut nöyränä kiitollinen, että olen saanut hoitaa tätä tehtävää ja ollut siitä motivoitunut, hän sanoo.
Vuosiin mahtuivat poikkeusolot peräti kahteen kertaan sekä paljon muutenkin poikkeuksellisia, ylintä laillisuusvalvontaa huomattavassa määrin työllistäneitä tapahtumia.
– Tietysti tämä koko aika on ollut aika vaativaa. Oikeastaan vain ensimmäinen virkavuosi meni sellaisissa tavanomaisissa oloissa eli niissä, mihin oli hakeutunut.
Sitten tuli korona-aika, joka oli Pöystin mukaan kokonaisuudessaan "melkoisen hankalaa". Toisella lailla hankalat ajat tulivat Venäjän hyökkäyssodan myötä, kun Suomen turvallisuustilanne heikkeni, Suomeen kohdistui hybridivaikuttamista ja Suomi liittyi nopeasti Natoon.
– Nämä rajakysymykset erityisesti (ovat olleet vaikeita). Mutta onhan niitä ollut pienempiäkin, mitkä eivät samalla lailla kuohuttaneet julkisuudessa, mutta olivat laillisuusvalvonnassa vaikeita, kun tilanne yksi kaksi muuttuu, hän sanoo.
Työnjakoa on kehitetty
Pöysti kuvailee oikeuskanslerin virkaa hienoksi näköalapaikaksi suomalaiseen oikeuselämään ja yhteiskuntaan. Hän sanoo, että virkaa on hänen vuosiensa aikana systemaattisesti kehitetty selkeämmin laillisuusvalvonnallisen otteen suuntaan.
– Olen kokenut, että laillisuusvalvonnallisuutta on entistä enemmän myös perustellusti odotettu ja siihen suuntaan tätä on sitten viety.
Pöystin mukaan on myös ollut merkittävää, että Suomessa on pyritty vahvistamaan useamman instituution roolia perustuslakikontrollissa. Perustuslakivaliokunnan ohella niin oikeuskanslerilla kuin oikeuskanslerinvirastolla on ollut entistä isompi rooli valtioneuvoston ennakkovalvonnassa. Pöystin mukaan todella iso ja merkityksellinen asia on ollut myös eduskunnan oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin välillä tehty tehtävänjako.
– Täällä (oikeuskanslerin tehtävässä) on suuntauduttu muuhun kuin kantelumuodossa tapahtuviin ja rakenteellisiin kysymyksiin. Eduskunnan oikeusasiamiehellä taas on selkeästi päärooli kansalaisten kanteluasioissa, esimerkiksi yksilöiden oikeuksissa sosiaaliturvassa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa.
– Tähän on tullut aika nopeasti työnjako kahden laillisuusvalvojan välille ja ne täydentävät toinen toisiaan. Se on uutta, sitä ei ollut tässä laajuudessa ollenkaan silloin, kun aloitin oikeuskanslerina, Pöysti sanoo.
Käännytyslaki ja matkapuhelinkohu työllistivät
Oikeuskansleri on vuosien mittaan ollut monissa asioissa eri linjoilla kuin maan hallitus.
Esimerkiksi niin sanotun käännytyslain lausuntokierroksella viime vuoden maaliskuussa Pöysti edellytti luonnokseen paljon tarkennuksia ja täsmennyksiä. Hänen mukaansa muun muassa rajavartijoiden harkintavaltaa ja ohjeistusta oli tarkennettava sekä perusteita ja kynnystä poikkeuslain käyttöön ottamiseksi oli täsmennettävä.
Viime vuoden tammikuussa Pöysti arvioi, että hallituksen esittämien työttömyysturvan muutosten vaikutuksia ei ollut arvioitu tarpeeksi hyvin.
Syyskuussa 2023 Pöysti puolestaan kiinnitti huomiota siihen, että vain viiden arkipäivän mittainen lausuntoaika on lainsäädäntöhankkeissa ongelmallinen.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) toimikaudella kesällä 2022 Pöystille tuli kanteluita pääministerin niin sanottuun bilekohuun liittyen. Oikeuskanslerin mukaan Marin ei laiminlyönyt virkavelvollisuuttaan juhlimisellaan. Hieman aiemmin Pöysti oli joutunut arvioimaan Marin toimintaa niin sanotussa matkapuhelinkohussa, kun Marin ei ollut pitänyt virkamatkapuhelinta mukanaan vapaailtanaan. Oikeuskanslerin mukaan Marin ei tuolloin kuitenkaan toiminut vastoin virkavelvollisuuttaan.