Tulvatilanne on Suomessa ajankohtaan nähden poikkeuksellinen etenkin Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Satakunnan ja Pohjois-Pirkanmaan alueilla, Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkija Harri Myllyniemi sanoo STT:lle.
Viime viikkojen sateet nostivat erityisesti Etelä-Pohjanmaan jokien pinnat tulvakorkeuksiin ja täyttivät alueen tekojärvet. Viikonloppuna Lapuajoen vesistön Hirvijärven tekojärvi nousi Myllyniemen mukaan harvinaisen korkealle.
– Tekojärven vedenpinta on viimeksi vuonna 2001 ollut niin korkealla kuin mihin se nyt nousi.
Ähtävänjoella Lappajärven pinta pysyy Suomen ympäristökeskuksen mukaan pitkään poikkeuksellisen korkealla, koska isossa järvessä muutokset tapahtuvat hitaasti. Myös Kokemäenjoen pohjoisosissa Ähtärinjärven ja Karvianjoen vesistön järvien pinnat ovat korkealla ja jatkavat osin nousuaan.
Tulvatilanne ei ole äitynyt hetkessä nykyisiin mittoihinsa, vaan siihen ovat vaikuttaneet sateet heinäkuun alusta asti.
– Sademäärät ovat heinäkuun alusta tähän päivään olleet pahimmillaan 2–2,5-kertaisia keskimääräiseen verrattuna, Myllyniemi kertoo.
Tämän viikon poutainen jakso on helpottanut tulvatilannetta, mutta ensi viikolla sateiden ennustetaan palaavan.
Järvet jarruttavat tulvia
Tulvista kärsii ennen kaikkea maatalous. Lapuan, Kauhavan, Seinäjoen ja Jalasjoen alueella laajojakin peltoalueita on jäänyt veden alle, Myllyniemi sanoo.
Vahinkoja saattaa aiheuttaa myös vesien ohijuoksutus. Kun tekoaltaat ovat täynnä, osa vesistä juoksutetaan niiden ohi vanhoja jokiuomia pitkin. Se voi saada esimerkiksi uomissa olevat laiturit tai muut rakenteet liikkeelle.
Suomen ympäristökeskus on tunnistanut Suomessa 22 merkittävää tulvariskialuetta, joilla vesistöjen tai meriveden pinnan nousu voi aiheuttaa huomattavia tulvavahinkoja. Nimetyistä tulvariskialueista 17 sijaitsee sisämaan vesistöjen varrella ja viisi rannikolla.
Pahimmat riskialueet ovat Myllyniemen mukaan Porin seutu ja Rovaniemen seutu.
– Yleisesti ottaen Pohjanmaan maakunnat ovat tulvaherkkää aluetta. Järvi-Suomi taas on vähemmän tulville altis.
Pohjanmaan tulva-alttiutta selittää Myllyniemen mukaan järvien vähyys. Järvet jarruttavat tulvia varastoimalla vettä ja laskemalla sitä hitaasti liikkeelle. Kun järviä ei ole, vesi virtaa nopeasti ja nousee siten korkealle, Myllyniemi selittää.
Ilmastonmuutoksella kahtalainen vaikutus
Kuluvasta vuodesta on todennäköisesti tulossa maapallolla mittaushistorian kuumin, ilmastonmuutosta seuraava EU:n Copernicus-palvelu kertoi aiemmin tällä viikolla. Ilmaston lämpenemisen ennustetaan muun muassa lisäävän ja voimistavan rankkasateita. Tämä lisää myös rankkasadetulvien sekä hulevesitulvien määrää kaupungeissa ja taajamissa.
Toisaalta kuumeneva ilmasto myös vähentää lumen määrää talvisin, ja siksi kevättulvien ennustetaan vähenevän, Myllyniemi sanoo.
– Lämpenemisen ansiosta myös kuivuudet lisääntyvät. Nythän oli aika kuiva alkukesä. Jos olisi ollut keskimääräinen kesä (sateiden suhteen), tulvatilanne olisi nyt ollut vielä paljon hankalampi.
Myllyniemen mukaan riippuu paljon alueesta ja vesistön ominaisuuksista, miten tulvat tulevaisuudessa muuttuvat.