Kuka olisi uskonut, että Tornio ja Salla ovat tuhansien ulkomaalaisten mielestä Suomen vetävimpiä paikkakuntia vuonna 2016?
Torniosta tuli 2015 Ruotsin rajan yli tuhansia turvapaikanhakijoita. Hieman pohjoisempana, Sallassa, on tullut rajan yli tänä vuonna jo lähes 900 turvapaikanhakijaa. Mukana on intialaisia, pakistanilaisia ja bangladeshilaisia, jotka ovat asuneet jo vuosia Venäjällä.
Eivät pakolaisvirrat tietenkään varta vasten Suomen Lappiin hakeudu. Moni pyrkii kohti Helsinkiä. Harvaan asuttuja alueita voidaan pitää sopivan vartioimattomina seutuina. Sana leviää sosiaalisessa mediassa. Ihmiskauppiaat hakevat rauhallisia rajoja, joiden takana vastaanottajat käyttäytyvät ihmisiksi.
Lapin imun voi silti nähdä vertauskuvana muustakin. Professori Lawrence C. Smith arvioi kiitellyssä kirjassaan Uusi pohjoinen - Maailma vuonna 2050 (URSA 2011), kuinka vauraat ja toimivat Pohjoismaat alkavat vetää ihmisiä puoleensa. Ihmiset alkavat vaeltaa etelästä pohjoiseen.
Myös syrjäisemmät pohjoiset alueet alkavat kukoistaa. Tunturi-Lappi on nyt muuttovoittoista aluetta, mikä on mullistava käänne Lapin synkeiden muuttotappiovuosikymmenten jälkeen.
Pohjanmaalle tämä on erittäin hyvä signaali. On todennäköistä, että väki alkaa muuttaa yhä vilkkaammin myös Pohjanmaalle, jos ja kun maakunnan kehitys jatkuu yhtä suotuisana.
Pohjoismaat kuuluvat maailman vapaimpiin, vauraimpiin ja vakaimpiin valtioihin. Pohjoisen mahdollisuuksista on puhuttu pitkään erilaisissa seminaareissa. Käytännössä arktisella hääräävät Norja, Tanska, Ruotsi ja tietysti Venäjä. Suomi seuraa sivusta.
Ex-pääministeri Paavo Lipponen selvitti viime vuonna Elinkeinoelämän keskusliitolle talouskasvun mahdollisuuksia pohjoisessa.
Suomen tavoitteeksi pitää Lipposen mielestä ottaa johtoasema EU:n pohjoisessa politiikassa. Koko Suomen yritykset tulee huomioida. Pohjoisemman Suomen saavutettavuutta tulee parantaa niin teollisuuden kuin matkailun näkökulmasta. Suomella tulee olla selkeä strategia, jolla tärkeitä liikenne- ja rakennushankkeita edistetään EU:ssa.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kannattaa kaivaa Lipposen raportti naftaliinista. Säästöjen ohella on tähdättävä kasvuun. Tiistainen Suomen päätös sitoutua Merenkurkun laivahankkeeseen on toivottavasti käänne kohti rohkeampaa pohjoisen politiikkaa.
Merkityksellistä on, että Pohjois-Norjan Tromssan seutu ja Vaasan seutu lukeutuvat nyt Pohjolan nopeimmin kasvaviin alueisiin.
Merenkurkun liikennehankkeen tarkoituksena on luoda yhtenäinen väylä Pohjois-Norjasta Uumajan ja Vaasan kautta Pietariin. Pohjalainen on kirjoittanut asiasta vuosia. Viesti ei ole vieläkään mennyt tarpeeksi hyvin perille päättäviin pöytiin. Siksi myös Suomen päätös laivan tuesta takkusi aivan viime metreille saakka.
Perjantaina sain kuulla, että eräs Euroopan komission korkea-arvoinen suomalaisvirkamies oli lukenut ensimmäistä kertaa laiva-asiasta hiljattain Pohjalaisen verkkosivuilta. Komissio tekee päätöksen siitä, saako laivahanke tukea vai ei.
Työtä on vielä paljon tehtävänä. Selkä ei saa suoristua, sillä Pohjanmaan ja pohjoisen kasvava merkitys ansaitsee tulla kerrotuksi laajalti Suomessa ja Euroopassa.
TONI VILJANMAA
toni.viljanmaa@i-mediat.fi
Twitter: @TSViljanmaa