Kevään ehdottomasti eniten odottamani viikonloppu on käsillä ja sen myötä myös päivät venyvät itsellä pitkälle yöhön järjestelykiireiden vuoksi.
Vaasan jäähalliin tulevana viikonloppuna tuottamamme Polar Sound Festival -talvifestivaali on ollut todella upea projekti jo tähän saakka. Onnistuneiden nevottelujen myötä saimme kasattua molempiin tapahtumapäiviin mielenkiintoisen ohjelman.
Kulkeminen Vaasa-Seinäjoki väliä on tuttua itselleni. VR:n syksyinen ilmoitus lopettaa väliltä suuri määra junavuoroja järisytti ja järkytti pohjalaisia. Siinä vaiheessa, kun valtakunnan tason julkinen monopoliyritys laitetaan kulukuurille, kohdistuu isku ensimmäisenä haja-asutusalueille ja maakuntiin. Jos kioski ei kannata, se tulee laittaa kiinni, mutta VR:n hallitessa alaa 100 prosenttisesti on asia hieman erilainen.
Viimeistään nyt onkin aika purkaa valtion monopoleja, joihin muun muassa VR ja Alko lukeutuvat. Onnibusin tulo bussimarkkinoille on hyvä esimerkki siitä, miten yksityinen raha ja yrittäjyys parhaillaan suorastaan mullistavat aloja. Yrittäjän toteuttaman rautatieliikennöintifirman nimi voisi olla vaikkapa ”Pohjanmaan Kultajuna”, joka toteuttaisi tehokkaasti kolmen Pohjanmaan maakunnan sisällä linjoja. Pohjalaiset yrittäjät ovat sen verran hullua kansaa, että tämä voisi jopa oikeasti toimiakin. Ovat sitä pohjalaiset liikemiehet paljon hullumpiinkin projekteihin laittaneet omia rahojaan ja Vaasa-Seinäjoki -välin raiteet ovat pahasti ruosteessa.
Sipilän hallitus vapautti kauppojen aukioloajat, mahtavaa! Yhtälössä on kuitenkin edelleen pieni ongelma: ostoksia voi nyt tehdä halutessaan melkein missä vain yömyöhäälle saakka, mutta rahaa ei ole kansalaisilla käytössään yhtään aikaisempaa enempää.
Lisäksi työntekijä on edelleen aivan liian kallis, myös kaupan alalla, johtuen etenkin kovista sivukuluista. Suomalaisten kuluttajien ostovoima on se, mitä hallituksen tulee seuraavaksi pönkittää. Hallitusohjelmaan kirjattu ansiotuloveron kevennys oli hyvä alku, jota tulee jatkaa.
Otetaan tähän väliin puhdasta matematiikkaa: Tällä hetkellä, jos työntekijälle jää käteen esimerkiksi 2000 euroa, ovat kustannukset palkasta ja työntekijästä palkan maksajalle (yrittäjä) noin 4000 euroa. Ajatelkaa, jos tuosta 4000 eurosta työntekijälle jäisikin puhtaana käteen vaikkapa 3000. Yrittäjä ei maksaisi yhtään enemmän euroja kassastaan, mutta työntekijälle jäisi tonni enemmän. Tämäkin karrikoitu esimerkki voisi olla mahdollista, mutta se vaatisi Suomessa merkittäviä muutoksia verotukseen, etuuksiin ja etenkin ihmisten asenteisiin.
Tällä hetkellä näkee ja kuulee etenkin vasemmistopuolella asennetta ”kaikki mulle heti nyt ja mistään saavutetuista eduista ei luovuta”. Tämän asenteen, jos saamme kitkettyä meistä suomalaisista pois, niin sinivalkoinen lippulaiva tulee porskuttamaan myös jatkossa.
Tommi Mäki
Pohjanmaan Kokoomusnuorten puheenjohtaja
Ilmajoki