Kristiinankaupungin Uttermossassa sijaitsevassa Töniluomassa ja viidessä muussa kohteessa Isojoen-Lapväärtinjoen sekä Karvianjoen latva-alueilla kokeillaan uutta purojen kunnostustapaa. Siinä puuainesta lisätään puroihin samalla tavalla kuin puut kaatuvat luontaisesti vesistöihin.
Samalla puukunnostuskohteiden kehitystä seurataan ja verrataan saman vesistöalueen perinteisesti kunnostettuihin tai luonnontilassa oleviin puroihin. Tänä syksynä alkanut tutkimus jatkuu vuoteen 2022.
Perinteisessä puron kunnostuksessa käytetään kiviä ja soraa. Kuitenkin eliöstön ja kalojen hyvinvointi riippuu juuri eloperäisestä aineksesta.
– Kun puuta on purossa normaalia enemmän, se monipuolistaa virtausoloja, tarjoaa ravintoa, luo lisääntymisalustoja ja suojapaikkoja vesieliöstölle, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin aluesihteeri Teemu Tuovinen.
Tutkimusta tekee Oulun yliopiston Biologian laitos yhteistyössä maanomistajien, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin, Luonnonvarakeskuksen ja Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen kanssa.
AUNE WARONEN