Pohjanmaan kauppakamari tiedotti hiljattain, että lähitulevaisuudessa kauppakamarin toiminta-alueen – eli Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien yrityksissä – on suuri rekrytointitarve.
Kauppakamarin teettämässä kyselyssä puolet alueen yrityksistä aikoo kasvattaa työntekijöidensä määrää seuraavan 6 kuukauden aikana. Kolmen seuraavan vuoden aikana peräti 81 prosenttia täkäläisistä yrityksistä odottaa rekrytointitarpeidensa kasvavan.
Kun kauppakamarissa on yli 1 000 jäsentä, ja niiden palveluksessa on noin 70 prosenttia alueen työntekijöistä, kyse on merkittävästä asiasta.
Pohjanmaalla olisi siis töitä tulevaisuudessakin, kun vain olisi oikeanlaisia työntekijöitä. Osaajapula on Pohjanmaalla selvästi muuta maata hankalampi.
Täällä 67 prosenttia kauppakamarin kyselyyn vastanneista yrityksistä arvioi, että työvoiman saatavuus rajoittaa yrityksen kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä. Koko Suomessa osaavan työvoiman saatavuus jarruttaa kasvua 59 prosentissa yrityksistä.
Suurin osa pohjalaisyrityksistä kärsii ammattikoulutettujen osaajien puutteesta. 35 prosenttia kertoi pulan olevan suurin ammattikorkeakoulutuksen saaneista osaajista.
Tätä pulmaa pyritään ratkaisemaan yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä tiivistämällä. Vaasassa tästä onkin hyviä kokemuksia jo vuosikymmenien ajalta.
Moni teknisen alan opiskelija on löytänyt vaikkapa ABB:ltä tai Wärtsilästä harjoittelu- ja kesätyöpaikan, opinnäytetyön aiheen ja lopulta vakituisen työpaikan. Mutta varmasti tarvitaan lisää yrityksiä, jotka ryhtyvät Vamian tai Vamkin tai vastaavien ruotsinkielisten oppilaitosten kanssa yhteistyöhön.
Eikä sovi unohtaa yliopistojen ja yritysten yhteistyön merkitystä. Tästä muistutti Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikainen lukuvuoden avajaispuheessaan tänä syksynä:
– Jos Suomi haluaa pysyä kehityksen mukana, tarvitaan yritysten ja yliopistojen voimakasta yhteistoimintaa ja yhteistä näkemystä tulevaisuudesta sekä kasvavaa rahoitusta osaamispohjan kasvattamiseen, hän totesi.
Martikainen korosti, että vaikuttava tuotekehitys ja investointien kasvu yrityksissä voi toteutua vain, jos kansainvälisen tason osaamiseen ja osaajiin panostetaan riittävästi.
Kauppakamarin mukaan tärkeä ratkaisu osaajapulaan ovat myös kansainväliset osaajat.
Kyselyyn vastanneista pohjalaisyrityksistä 46 prosenttia on jo rekrytoinut tai vuokrannut kansainvälisiä osaajia 5 viime vuoden aikana.
Kansainvälisiä osaajia palkanneista yrityksistä 85 prosenttia kertoo kokemustensa olevan myönteisiä tai erittäin myönteisiä. Negatiivisista kokemuksista ei kerro yksikään vastaajista.
Vaasan alueen suurissa, kansainvälisissä yrityksissä työkielenä on englanti. Sellaisissa yrityksissä ulkomailla syntyneen, mutta Suomeen muuttaneen osaajan on helpompi solahtaa joukkoon kuin pienemmissä, yksi- tai kaksikielisissä työyhteisöissä.
Tänä syksynä Vilpe Oy Mustasaaresta tiedotti, että heidän rekrytointinsa helpottuivat, kun he hoksasivat, että useissa tehtävissä pärjää pelkällä englannilla. Ja kas, osaajia alkoi löytyä laajemmin kuin vain suomen- tai ruotsinkielisistä. Yrityksellä on noin 100 työntekijää.
Vilpen toimitusjohtajan Tuomas Saikkosen mielestä työkielen muutos yrityksissä on kaikkien yritysten edessä väkisinkin tulevaisuudessa, sillä muuten työntekijät eivät riitä.
Toivottavasti Vilpen esimerkki rohkaisee muitakin ei-niin-suuria yrityksiä joustamaan kielivaatimuksissaan.