Kuuluisan sanonnan mukaan Pohjanmaalla viisaus asuu vanhoos akoos.
– Kyllä, mutta myös nuoremmissa naisissa, sanoo professori Kirsti Loukola-Ruskeeniemi, joka on perehtynyt isonvihan, 1700-luvun alun, naiskuvaan.
Loukolan mukaan pohjalaiset naiset olivat jo 1500-luvulta saakka oppineet selviytymään ilman miehiä.
– No, kun ensin 1500-luvulla oli Nuijasota, joka vei taloista miehet ja hevoset. Sitten, ennen isovihaa 1600-luvulla, oli 30-vuotinen sota, ja taas sama juttu. Taas naisten piti vain ottaa iskuja vastaan, Loukola sanoo.
– 200 vuoden raaka harjoitus teki pohjalaisista naisista selviytymisen mestareita. Emännät ja anopit oppivat johtamaan talojaan ja saivat ne menestymään, koska oli pakko. Naisten sisu siirtyi suvussa, hän jatkaa.
– Sitten siinä samalla siirryttiin maanviljelystä yhä enemmän karjatalouteen, koska se oli helpompi sovittaa yhteen lastenhoidon kanssa.
Kirsti Loukola luennoi aiheesta Seinäjoella kuultavassa Isoviha-seminaarissa. Siitä tekee erityisen ajankohtaisen Ilmajoen Musiikkijuhlien uusi Isoviha-ooppera. Loukolakin kertoo juuri hankkineensa liput ensi-iltaan.
– Takarivistä saatiin onneksi vielä miehen kanssa paikat. Todella kiinnostava esitys on tulossa.
Hän toivoo, ettei ooppera keskity pelkästään kammottavuuksiin, vaan käsittelisi laajemmin pohjalaisten selviytymistä.
– Yhteishenki on ollut niin valtava voimatekijä isonvihan aikana. Kun vaikkapa Purmojärvellä vietiin kaikki karja taloista, niin Lappajärveltä heille lainattiin, jotta ihmiset selviävät talven yli, Loukola kertoo.
Yhteen hiileen puhaltamisesta kertoo sekin, kuinka esimerkiksi jumalanpalveluksiin kokoonnuttiin säännöllisesti, mutta piilossa – pakokallioilla ja saarilla – koska kylille ei voinut mennä.
– Onni oli, että siinä aivan hiljattain, vuonna 1701, oli julkaistu uusi, hyvä virsikirja. Se sisälsi ohjeita niin jumalanpalveluksen kuin kastetilaisuudenkin pitämiseen, Loukola tietää.
– Vaikeissa olosuhteissa väki alkoi toimittaa kirkollisia asioita itse. Voidaankin hyvin sanoa, että herätysliikkeiden juuret ovat isovihassa, hän toteaa.
– Paljon puhuttu omatoimisuus ja pohjalainen ittellisyys ovat tuota perua. Kovat ajat ovat muokanneet kansanluonnetta.
Seinäjoen Isoviha-seminaarissa on mahdollisuus tutustua myös DNA-tutkimuksiin. Loukola kertoo esimerkin tuntemastaan suomalaisnaisesta.
– Hänelle oli laittanut viestiä nainen, joka oli muuttanut Iranista Yhdysvaltoihin. Tämä iranilainen nainen oli tehnyt geenitestin, ja sen perusteella löytänyt sukupuustaan suomalaisen kanssa yhteisen, isonvihan aikaan eläneen esiäidin.
Loukolan mukaan tällaisia DNA-osumia voi tulla, sillä isonvihan aikana venäläiset ryöstivät Suomesta orjiksi yli 20 000 lasta.
– Osa heistä vietiin kauas Persiaan saakka, mistä myös tämä esimerkki kertoo.
Kirsti Loukola on kirjoittanut isovihasta romaaneja. Kun Venäjä vuonna 2014 miehitti Ukrainan Krimin, alkoi sukujuuriltaan kortesjärveläisen tutkijan ura romaanien parissa.
– Krimin miehitys muistutti minua isonvihan ajasta. Päätin kirjoittaa helppolukuisen romaanisarjan isovihasta ja samalla jakaa tutkittua tietoa siitä, mitä Suomessa on tuolloin tapahtunut.
Ensimmäinen romaani, Kiljukotka, ilmestyi vuonna 2017 ja kakkososa, Buharan satakieli, vuonna 2020. Sarjasta on kaavailtu viisiosaista. Loukolan tarinasta on vireillä myös tv-sarja
– Sellainenkin suunnitelma tosiaan on joillain pöydillä. Sen kanssa ei kumminkaan ole hosuttu.
Isoviha 1713–1721
Isoviha oli suuren Pohjan sodan (1700–1721) aikainen Venäjän miehitys Suomessa vuosina 1713–1721. Aikakautta on kuvailtu Suomen historian julmimmaksi.
Isonvihan vuosina pelkästään Etelä-Pohjanmaalta vietiin Venäjälle lähes 700 lasta ja Pohjanmaan rannikolta noin 1000.
Ilmajoen Musiikkijuhlilla saa 6.6.2025 ensi-iltansa Isoviha-niminen ooppera.
Isonvihan vaikutukset Etelä-Pohjanmaalla -seminaari järjestetään Seinäjoen kaupungintalolla tiistaina 3.6. kello 17–20.
Ohjelmassa on useita esiintyjiä. Tilaisuudessa jaetaan myös Vuoden 2025 eteläpohjalainen nainen -tunnustus. Illan järjestää Etelä-Pohjanmaan Naisklubi ry. Vapaa pääsy.
