Ilkka-Pohjalaisen verkkokyselyyn vastanneista suurella osalla on selkeä mielipide siitä, millä kielellä ravintolan kuuluu tarjota palveluaan. Kyselyyn aiheesta saatiin 525 vastausta. Kielikysymystä kommentoitiin varsin perusteellisesti – tämän jutun lopusta löytyy valikoitu kooste mielipiteistä.
Vastaajista 85 prosenttia on sitä mieltä, että Suomessa ravintolassa pitää saada palvelua suomen kielellä. Tässä suhteessa kyselyn tulos tuskin yllättää.
Ravintoloissa kuitenkin varsinkin englannin kielen käyttö on yleistynyt, sillä kotimaiset kielet hallitsevista ravintola-alan työntekijöistä on pulaa ja asiakaskuntakin kansainvälistyy. Vastaajista 62 prosenttia on tarvinnut vierasta kieltä saadakseen palvelua ravintolassa.
Vaikka vastauksissa edellytetään palvelualan työntekijöiltä suomen kielen hallintaa, kommenteissa löytyy ymmärrystä myös ravintoloiden vaikealle tilanteelle.
Monet arvelevat, että työntekijöiden puutteelliseen kielitaitoon pitää vain sopeutua, sillä ravintola-ala ei tule toimeen ilman ulkomaista työvoimaa. Ei ainakaan nykyisellä palkkatasolla.
Moni pitää kehitystä huolestuttavana ja kokee suomen kielen aseman uhatuksi. Heidän mielestään Suomessa pitäisi puolustaa suomen kieltä ja kulttuuria samalla tavalla kuin muissa maissa tehdään.
Vastauksissa muistutetaan myös siitä, että palvelualalla puutteellinen kielitaito ei ole pelkästään kiusallista, vaan se voi olla myös vaarallista. Ravintolassa pitäisi olla aina paikalla ainakin yksi kielitaitoinen henkilö.
Monet vastaajat peräävät vierastyövoimalta asennemuutosta suomen kielen opettelun suhteen. Puutteellisen kielitaidon taustalla arvellaan olevan motivaation puutetta ja suoranaista laiskuutta.
Moni on myös valmis äänestämään jaloillaan ja vaihtamaan ravintolaa, jos palvelua ei saa omalla kielellä. Markkinatalouden lait lopulta sanelevat, mitkä ravintolat menestyvät, mitä kieliä niissä puhutaan ja millä kielillä ruokalistat kirjoitetaan.
Kielitaidottomuuden pelätään eriarvoistavan asiakaskuntaa. Kaikesta kansainvälistymisestä huolimatta Pohjanmaalla asuu paljon ihmisiä, jotka ymmärtävät vain omaa kieltään, suomea tai ruotsia. Monet heistä ovat iäkkäitä, ja he kokevat tulevansa syrjityiksi.
Joissakin vastauksissa kiinnitetään huomiota siihen, että myös toinen kotimainen kieli on palvelualalla toisinaan heikosti hallussa, vaikka työntekijä olisi kantasuomalainen. Varsinkin rannikolla vaaditaan usein molempien kotimaisten kielten hyvää hallintaa.
Monikielisessä ympäristössä yhteiseksi kieleksi valikoituu helposti englanti, jota useimmat osaavat edes jonkin verran.
Joitakin vastaajia kansainvälistyminen ei voisi vähemmän kiinnostaa.
Myös hyviä puolia nähdään...
Vaikka useimmissa vastauksissa vaaditaan palvelua kotimaisilla kielillä, ravintola-alan kansainvälistymistä sinänsä ei välttämättä koeta huonoksi asiaksi. Monissa vastauksissa tunnustetaan ulkomaisen työvoiman tarve, kunhan työntekijöiden perustaidot hoidetaan kuntoon.
Joissakin vastauksissa kiitellään ulkomaalaisten työntekijöiden asennetta työntekoon ravintola-alalla.
Löytyy myös niitä, jotka suorastaan nauttivat monikulttuurisesta ympäristöstä.
Monille pääasia lopulta on että tarjoilu pelaa, eikä kielellä ole niin väliä, jos ruoka on hyvää ja ihmiset yrittävät parhaansa.
Lisää kommentteja:
"En ymmärrä muuta kuin suomea. Olen joutunut lopettamaan ravintolassa käynnin kielimuurin vuoksi."
"Ei Vaasassa ole aina muutenkaan yhteistä kieltä. Kaikki eivät osaa suomea ja ruotsia. Esimerkiksi Pietarsaaressa on ollut jo vuosikymmeniä ravintoloita, joissa et tee suomen kielellä yhtään mitään. Sama taas muualla toisin päin, ei kaikki ruotsinkieliset osaa suomea."
"Jos ei ole suomalaisia työntekijöitä, jotka haluavat muuttaa Hyvinkäältä Pornaisiin mäkkärin drive-in työn vuoksi, niin silloin on asiakkaan tyydyttävä tilanteeseen, että työntekijät muuttavat Aasiasta ja ties mistä eivätkä he yksinkertaisesti kykene puhumaan tai ymmärtämään suomen kieltä."
"Tämähän on oikeastaan tismalleen oikea suunta. Kun maassa kerran väkimäärä osoittaa etelään ja talous ei kasva kirveelläkään, niin jostainhan se työvoima tämän sirkuksen pyörittämiseen pitää saada. Jos se vaatii sitä, että juustohamppari pitää tilata englanniksi, niin se ei 2020-luvulla globaalissa maailmassa voi olla ylivoimainen este. Jokainen puulaaki saa tarjota palvelunsa vaikka mongoliaksi, ja se on kuluttajan valinta, käyttääkö sitä palvelua. Ainoastaan julkiset palvelut ovat sellaisia, jotka täytyy tarjota maan virallisilla kielillä."
"Suomen kieli on pieni vähemmistökieli, jonka tappamiseen ei tarvita kuin tällaista vähättelevää asennoitumista. Suomessa on osattava vähintään suomea sekä ruotsia. Kaikki muu on plussaa siihen päälle. Tänne jäävien kotoutuminen ei voi onnistua vieraalla kielellä."
"Jos palvelu pelaa ja ruoka on hyvä niin kieli ei ratkaise."
"Etnisissä ravintoloissa on ihan ok että palvelukieli on englanti, mutta jos menen niin sanottuun hienompaan illallisravintolaan toivoisin saavani palvelua suomeksi."
"Tärkeämpää olisi saada ylipäänsä osaavaa ja ystävällistä palvelua, ja että hyville ravintoloille löytyisi työvoimaa."
"Ei hyvä! Kun pitäisi tiedustella tarkemmin ruoan valmistuksesta, aineista ym. en ole saanut vastauksia, kun tarjoilija ei ole ymmärtänyt kysymystäni tai herännyt ainakin epäilys onko vastaus oikein!"
"Kansainvälistymisestä ei ole mitään haittaa, mutta kaikki palvelut pitää saada edes toisella virallisella kielellä! Tämä kehitys ei olisi mahdollista missään muualla kuin Pohjoismaissa, koska muualla arvostetaan omaa kieltä ja kulttuuria erilailla."
"Kyllä jokainen palvelualan työnantaja joka palkkaa suomea tai ruotsia osaamattomia työntekijöitä palvelemaan näitä kieliä puhuvia ihmisiä on yksinkertaisesti tyhmä. Miksi yleensä palkata työhön ihminen joka ei mitenkään pysty kyseistä työtä hoitamaan."
"Minä ainakin vaihdan paikkaa ellei asiointi onnistu omalla äidinkielellä, silloin palveluntarjoaja on tehnyt valinnan että haluaa palvella vain englannin kielen taitoisia asiakkaita."
"En aio englantia tilatessa käyttää, jää siihen sitten jos ei ymmärretä. Esim. McDonald'sissa on nuoria henkilöitä töissä jotka huutelevat valmiita tilauksia "foortifoor", aivan hyvin voisi huutaa "neljäneljä" mikäli olisi muutaman numeron opetellut. Suomen kieltä on suojeltava, nyt jo on liikaa anglismeja ja luisutaan englantiin koska "kyllähän kaikki sitä osaa". Myös vanhuksia käy asiakkaina jotka eivät englantia ole koulussa opetelleet eikä kaikille muillekaan syystä tai toisesta vieraan kielen puhuminen ole luontaista."
"Se on tätä päivää, ajat muuttuvat. Tärkeintä kuitenkin, että palvelu toimii. Kun ruokalistat on kuitenkin suomeksi ja englanniksi, ei ongelmaa."
"Englannin hyväksyminen palvelukielenä heikentää suomen kielien asemaa, jota päin vastoin pitäisi vahvistaa, jos haluamme pitää kielemme hengissä. Kansainvälistymisessä ei ole mitään vikaa, mutta se ei saa tapahtua oman kielemme kustannuksella. Asiakasrajapinnassa toimivien on osattava puhua suomea, ruotsia ja englantiakin. Palkkaus kohdilleen, niin osaajia kyllä löytyy, eikä työntekijöitä tarvitse rahdata pitkien matkojen päästä - näin myös veroäyrit jäävät Suomeen, kun osaa palkasta ei lähetetä perheelle toiseen maahan, vaan käytetään palveluihin ja tavaroihin Suomessa."
"Ei mitään hyvää. Eivät osaa suomea, eivät paneudu asiakaan toiveisiin, hygieniassa on parantamisen varaa. Ja eivät myöskään tunne suomalaista ruoka- ja palvelukulttuuria."
"Jos palvelualan ammattilainen ei kykene palvelemaan suomenkielistä asiakasta suomenkielellä, on hän väärällä alalla."
"Kansainvälistyminen on välttämätöntä mutta voisi olla vaihtoehto millä kielellä palvelua haluaa kuten esim. soitettaessa eri yrityksiin."
"Täytyy myös muistaa, että asiakkaina olevista maahanmuuttajista läheskään kaikki eivät puhu englantia (esim. Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta tulevat). Ei ole reilua, että ne, jotka opiskelevat suomea, eivät saa palvelua suomeksi. Itse opetan viikoittain maahanmuuttajille suomea vapaaehtoistyönä."
"Kansainvälistyminen ok, mutta se ettei Suomessa saa palvelua suomen kielellä ei ole ok. Palveluntarjoajien tehtävä on varmistaa palvelukielet oman liiketoimintansa mukaan; jos riittää muun kuin suomen-/ruotsinkieliset asiakkaat, niin se on liiketoiminnan valinta - samoin asiakas voi valita palvelunsa omilla kriteereillään, myös kielen perusteella!"
"Ainakin ruokalistan pitäisi olla "monikielinen" ts. suomi ja ruotsi mukana niin on helpompi tilata. Jos on hyvä ruokalista ja ainakin kolmella kielellä, niin toimii."
"Kielioppia työntekijöille, se ei montaa viikkoa vaadi että osaa palvella vieraalla kielellä. Työnantajan vastuu on tässä asiassa retuperällä."
"No jo on aikoihin eletty jos Suomessa pitää syömään mennessä ottaa tulkki mukaan!"
"Suomalaisilta vaaditaan tietyissä työpaikoissa kielitodistus toiseen kotimaiseen kieleen ja paikka jää saamatta, jos sellaista ei ole. Yhtäkkiä sanottuna kuulostaa melko epäreilulta."
"Nämä ulkomaalaistaustaiset ovat niin palveluhenkisiä, että esittävät ymmärtävänsä, vaikka eivät ymmärrä juuri mitään. Edes välttävä suomen kielen taito pitää olla."
"Vaikka lähtökohtaisesti ajattelen, että Suomessa tulisi palvelua saada suomeksi, näen englannin käytön pienempänä "ongelmana" kuin ruotsin. Vaasassa törmää liian usein siihen, että etenkin vaatekaupoissa osataan vain ruotsia, ei suomea tai englantia. Se kertoo mielestäni siitä, että ruotsinkieliset työllistyvät helpommin kuin muut – vaikka ruotsin kieltä ei välttämättä osata muualla kuin ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Se, että ulkomaalaistaustaiset työllistyvät ja osaavat vain englantia ei ole mielestäni läheskään yhtä hälyttävä tilanne. Heidän kohdallaan päinvastoin on hienoa, että ovat saaneet töitä."
"Huono asia. Maahanmuuttajien pitää opetella sen maan kieli missä työskentelevät. Englanti EI OLE heidän äidinkielensä muutenkaan. Rohkeasti vain puhumaan suomea, puhumalla kielitaito karttuu. Ei ole mitään syytä piiloutua vaillinaisen englannin mokeltamisen taakse!"
"Kulttuurien rikkaus on aina hienoa ja rikastaa myös työyhteisöä ja palvelukokemusta. Lähinnä koen ongelmaksi sen, jos ei osata sanaakaan suomea ja kohdalle osuu asiakas, joka ei osaa sanaakaan englantia. Tällöin yhteisen kielen puutteesta voi pahimmillaan koitua ongelmia. Sen vuoksi vuorossa pitäisi olla aina suomen kielen taitoinen henkilö, joka ottaa matalalla kynnyksellä asiakaspalvelutilanteen haltuun. Ylipäätään Suomessa voisi vähän valistaa asiakaskuntaa jo ennakkoon, että on mahdollista, että englanniksi joutuu asioimaan."
"Pysyvästi maahan jäävien kannattaa opiskella suomea jo oman viihtyvyytensä kannalta. Aluksi palvelusanasto ja muu kielitaito ajallaan. Meidän paikallisten tulee kannustaa heitä käyttämään kieltämme. Lopetetaan ilmeily."
"Tämä on ollut tilanne Helsingissä jo pitkään ja veikkaan, että kaikki joutuvat tähän täälläkin pikku hiljaa sopeutumaan. Kotoperäinen työvoima ei vain riitä. Ihan hyvä juttu, että muualta tulleet pääsevät mahdollisimman nopeasti töihin, vaikkei suomi tai ruotsi vielä sujuisikaan."
"Jos työntekijöitä ei riitä, niin eihän siinä muu auta, mielestäni henkilökunnan tulisi kumminkin ymmärtää elekieltä ja auttavasti tietyt perussanat kuten mummon muusi ja uunimakkara. Toki esim Seinäjoki on niin pieni paikka että ilman Suomenkielistä palvelua 90% asiakkaista äänestää jaloillaan."
"Lähtökohtaisesti asiakaskohtaaminen tulisi tapahtua ko. maan kielellä. Luulisi olevan ihan minimivaatimus. Turha aiheuttaa kieliä taitamattomille noloja tilanteita, kun huomaavat etteivät pärjää enää esim. suomalaisessa ravintolassa. Mikäli palvelua ei ole tarjolla kotimaisilla kielillä, olisi tästä hyvä olla maininta jo liikkeen ovessa."
"Suomen kielen puhuminen ja suomalainen habitus ovat ravintolassa ehdoton vaatimus!"
"Ihan hyvähän se on että kansainvälistytään. Ei kirurgikaan leikkaa jos ei osaa tehdä leikkauksia niin mielestäni asiakaspalvelussa on kieli se työväline."
"Eihän se näin voi mennä että tänne tullaan työn perässä niin oletetaan että ei tarvi osata paikallista kieltä ollenkaan. Ei ulkomaillakaan saa mitään palvelua jos ei edes yritä puhua heidän kieltään. Toisekseen näiltä työperäisiltä/opiskelijoilta tulee vaatia pakollinen suomen kielen kurssi ja "pääsykoe" että edes yrittää päästä maan tavoille."
"Maailma muuttuu ja me sen mukana. Mutta olihan se ensin vähän hätkähdyttävää, että englantia Suomessa ravintolassa. Ehkä työntekijällä olisi hyvä olla nimineula tms ”puhun englantia ja Espanjaa”"
"Ravintola-ala on kansainvälistynyt jo vuosikymmenien ajan Suomessakin. Ei tämä nyt kovin suuri yllätys pitäisi olla, pienillä paikkakunnillakin on ollut varsin vajavaisella suomen kielen taidolla operoivia kebab-pizzerioita jo 90-luvulta asti."
"Minusta Suomessa on yrittämisen vapaus sekä asiakkaalla vapaus valita paikkansa mistä palvelua ostaa. Sen isompaa ongelmaa tästä ei tarvi tehdä. Valinnanvara ei lopu kaupungeista kesken ja maalla tämä kieliasia ei ole edes ongelma."
"Hyvä käytös pitää kaikkien muistaa eikä asiakkaankaan pidä ryhtyä töykeäksi jos palvelu ei miellytä. Sitten vaan vaihdetaan paikkaa."
"Esim. Ravintolassa voi olla pöytiä joissa on sen maan lippu jolla asiakasta palvellaan."
"Ilman muuta pitää mennä virran mukana, esim. englanti on kansainvälinen työkieli."
"Uskon että suurin osa suomenkielistä palvelua kovaan ääneen vaativista ei itse selviäisi ala-asteen äidinkielenkokeesta."
"Kieliummikot muihin töihin. Suomeksi pitää saada palvelu tai sitten ainakin ko. palvelu huomattavasti halvemmalla hinnalla. Olen asioinut useita vuosia turkkilaisten pitämissä pizzapaikoissa. Aina olen saanut palvelun suomeksi. Ne jotka eivät hallitse kieltä töihin takahuoneeseen siksi aikaa kunnes edes auttava suomen kielitaito osataan."
"Olen saanut ravintolassa palvelua vain englannin kielellä ja vaikka se ei itselleni ollut haastavaa, niin jouduimme tulkkaamaan muutaman muun asiakkaan tilaukset samalla, mikä ei mielestäni kuulu minun tehtäviin asiakkaana, koska ei siitä minulle myöskään makseta."
"Itse olen filologian harrastaja, ja polyglotti, puhun useita kieliä sujuvasti. Kun tulen kotikulmilleni Vaasaan käymään, olisi mukava saada palvelua omalla äidinkielelläni, sillä kieli on jokaisen kansan tärkein yhdistävä tekijä ja asia. Kieliä opiskellessani olen oppinut arvostamaan äidinkielemme ainutlaatuisuutta vuosi vuodelta enemmän, ja nuorison äidinkielen osaamisen ja sanavaraston heikentyessä meillä ei ole varaa enempään pelleilyyn kielemme kanssa. Palveluammateissa on ehdottomasti saatava palvelua suomeksi (tai sitten vaikka ruotsiksi) eikä englannille tulisi antaa enää yhtään enempää tilaa. Minulle tulee todella vieras, ja suorastaan vastenmielinen olo, jos en saa omassa kotimaassani palvelua äidinkielelläni."
"Hienoa, että maahanmuuttajat työllistyvät. Englantia tarvitaan nykyään niin paljon muuallakin kuin Välimeren lomilla, se kuuluu perusopetukseen ja nuoremmat puhuvat sitä natiivisti, joten ihan normaali kehityssuunta kansainvälistyvässä maassa."
"Minua on palveltu ruokaravintolassa englanniksi, oletan että kyseessä oli ukrainalainen työntekijä. Hyvin se sujui. Itse en pane pahakseni englannin käyttöä, mutta monelta suomalaiselta se ei onnistu, joten kyllä palvelua pitäisi saada myös suomeksi."
"Sellaiset kulttuurit ovat ihmiskunnasta kuolleet pois, jotka eivät ole vaalineet omaa kieltään ja tapakulttuuriaan. Pidetäänhän me kiinni kauniista kielestämme."
"Kansainvälistyminen on välttämätöntä jotta työvoimaa riittää. Jokainen tiskin takana ollut tajuaa sen. Jos asiakas haluaa palvelua suomeksi on valittava vähän kalliimpi ravintola. Get over it."
"Minua ei haittaa, jos asiakaspalvelija ei osaa täydellistä suomea. Usein tulen ymmärretyksi suomeksi, vaikka kieli vaihtuu itselläkin hyvin helposti englantiin, jos sitä minulle puhutaan. Englanninkieliset ruokalistat sen sijaan ärsyttävät: miksi minun pitää tilata ruokani vieraskieliseltä listalta silloinkin kun henkilökunta on sujuvan suomenkielistä? Harvassa ovat maahanmuuttajien pizzeriat, joissa ei listaa saisi suomeksi, mutta suomalaisten on jostain syystä oltava olevinaan kovin "international"."
"Ravintola-ala menetti työntekijät pandemiassa, joka kärjisti suomen taidottomuuden ongelman. Suurin syy yksinkertaisen "kassasuomen" osaamattomuuteen on joko välinpitämättömyys ja laiskuus tai osalla rohkeuden puute. Jos edes kiitosta ei suomeksi saa, kyse ei ole rohkeuden, eikä taidon puutteesta, ja sitä tapahtuu."
"Englannin puhuminen tarjoilijan puolelta ei haittaa minua lainkaan, koska osaan monia kieliä. Mutta pyrin itse aina puhumaan heille suomea, jotta oppisivat ammatissaan tarvittavan suomen kielen."
"Mieheni puhuu englantia ja on töissä ravintolassa. Hän opettelee kieltä, mutta suomen kieli on hankala. Ihmisten ennakkoluulot ja negatiivinen asenne ei auta."
"Hampurilaisravintolassa tarvittavan suomen kielen oppii parissa viikossa. Maksakaa työntekijöille tarpeeksi palkkaa, että voivat pysyä töissä. Itävallassa saa palvelua saksaksi joka paikassa, Suomessa pitää saada suomeksi. Tätä kutsutaan asiakaspalveluksi."
"Palveluntuottajan olisi hyvä ilmoittaa selkeästi millä kielellä palvelua voi saada. Onko tulevaisuutta "Puhumme suomea" sertifikaatit."
"Ruokalajeja voi olla muualta, palvelun tulee olla suomenkielistä."
"Ongelmakseni taitaisi ennemminkin koitua ruotsin kieli jota en osaa laisinkaan. Onneksi on google-kääntäjä jota voi tarvittaessa ehkä hyödyntää jos tulee kielellisiä ongelmia."
"Kansainvälistyminen on hyvä asia. Kunhan kaksisuuntainen integraatio toteutuu eli maahan tulija haluaa oppia myös suomen kielen ja vastaanottava maa eli Suomi on valmis panostamaan integraatioon. Otetaan henkilö vastaan ja tarjotaan paikkoja missä voi tutustua muihinkin ja oppia kieltä."
"Töitä on saatava ammattitaitoisille maahanmuuttajillekin, joilta ei suomi taivu. Kunhan aina löytyy menu suomeksi, niin kielitaidoton asiakas voi näyttää sormella haluamansa aterian. Ei luulisi olevan hankalaa."
"Itseltä vaadittiin ruotsin kieli mutta olivat ottaneet kuitenkin huonosti jos lainkaan suomea puhuvan työhön. Näin jää ammattinsa kyllä osaavat mutta kotimaan toisen kielen osaamaton jalkoihin. Pelkkä englannin osaaminen ei riittänyt."
"Jos lähden työhön Saksaan tai Brittein saarille, Ranskasta nyt puhumattakaan, minun on osattava paikallista kieltä. Suomi tai ruotsin kieli eivät riitä asiakaspalvelussa. Miksi siis meillä riittää, että hallitsee jonkun vieraan (meille) kielen."
"Esimerkiksi keittiö-/ravintola-alalla työntekijä, joka ei välttämättä vielä hallitse suomen kieltä voisi aloittaa työt keittiössä tai valmisteluissa, jonka kautta sanasto tulisi tutummaksi ja myöhemmin siirtyä asiakaspalveluun."
"Työkseni ympäri maailmaa matkustavana harvoin paikallisessa ravintolassa osataan englantia. Paikallisella kielellä pärjättävä. Miksei siis suomessakin."
"Olen joutunut poistumaan ravintolasta kieliongelmien takia saamatta tilattua mitään."
"Minä en periaatteessa toista tai ensimmäistäkään kertaa mene sellaiseen paikkaan asioimaan missä ei osata Suomea. Ei tässä ole mistään kansainvälistymisestä kyse vaan kielitaidottomuudesta ja halpatyövoimasta. Jos palvelualalla oleva henkilö osaa Suomen lisäksi muita kieliä, niin se on varmastikin eduksi kun tulee turisteja tai suomen kieltä taitamattomia asiakkaiksi."
"Typerää. Suomessa on työntekijöitä, kun päästään eroon ikäsyrjinnästä ja maksetaan kunnon palkkaa."
"Jos ei ole suomalaista työvoimaa, sitten pitää palkata ulkomaisia työntekijöitä, että palveluyhteiskunta toimii. Suomalaiset näyttävät nykyisin nauttivan usein mieluummin työttömyystukia, kun työllistäisivät itsensä esim. ravintola- tai siivousalalle."
"Mielestäni englanti otetaan liian suurena itsestäänselvyytenä. Palvelualan kansainvälistymistä en näe sinäänsä ongelmana vaan sitä että Suomessa ei saa palvelua kotimaisilla kielillä, kuten suomeksi tai ruotsiksi, tai saamen kielillä (myös paikasta riippuen). Pari vuotta asuessani Vaasassa, usein kohtasin tätä, edes pubista ei saanut tilattua juotavaa ilman että joutui puhumaan englantia, eikä ruokaa pystynyt tilaamaan ravintoloista, koska mentiin asiakaspalvelijan ehdoilla eikä maksavan asiakkaan, jotka eivät maksa pelkästään ruuasta, vaan myös palvelusta."
Mielestäni etenkin ns. "Paremman kansan" ravintoloissa ja baareissa englannin vaatimus on lisääntynyt ja asiakaspalvelijat sylkevät suorastaan naamaan jos ei ymmärrä englanninkielisestä listasta jotain kohtaa. "Kansainvälisyys" verhon alle on helppo piiloutua ja tämä tuntuu olevan etenkin nykyään Suomessa voimakas käsitys, niin suomalaisten kuin ulkomaalaisten keskuudessa. Ajatus siitä, että voi muuttaa toiseen maahan ja olla opettelematta kieltä ja paikallista kulttuuria on absurdi, eikä minulle tule toista maata mieleen, jossa näin annetaan käydä.
Myös voitaisiin puhua englanninkielistymisestä pikemmin kuin "kansainvälisyydestä". Eikö tästä voisi heittää retorisen kysymyksen, että jos englanninkielisillä on etuoikeus saada palvelua englanniksi ja antaa palvelua englanniksi Suomessa, niin miksei mandariinikiinan tai espanjan puhujilla olisi samaa oikeutta? Miksi he ovat eri asemassa tässä? Englannin kielelle tämmöisen tilan antaminen on myös Suomeen vaikuttamista ja valtapolitiikan luoma ilmiö tästä näkökulmasta."
