Planeettakestävyys ei ole enää irrallinen tavoite, vaan liiketoiminnan perusedellytys.
Yritykset toimivat maailmassa, jossa luonnonvarojen rajat, ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vaikuttavat suoraan markkinoihin, kustannuksiin ja kysyntään.
Kyse ei ole siitä, investoidaanko kestävyyteen, vaan siitä, miten se tehdään kilpailukykyä vahvistaen.
Osaaminen, teknologia ja vastuullinen toimintakulttuuri ovat jo nyt suomalaisten yritysten valttikortteja.
Siirtymä kohti planeettakestävää taloutta edellyttää kuitenkin investointeja uusiin materiaaleihin, energiatehokkuuteen, kiertotalouteen ja toimitusketjujen läpinäkyvyyteen. Näitä päätöksiä ei tehdä tyhjiössä. Ne vaativat selkeän ja ennakoitavan toimintaympäristön.
Planeettakestävyys tarjoaa merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Ne yritykset, jotka yhdistävät kestävyyden ja kannattavuuden, ovat tulevaisuuden voittajia.
Etelä-Pohjanmaalla tämä voi tarkoittaa esimerkiksi energiaratkaisuja, materiaalitehokkuutta, rakentamisinnovaatioita tai kestäviä maatalouskäytäntöjä.
Hyvät suunnitelmat jäävät kuitenkin toteuttamatta ilman riittävää rahoitusta. Investointeja ei synny ilman toimivia rahoitusmarkkinoita ja luottamusta tulevaan.
Kestävyyssiirtymä vaatii pääomaa, mutta erityisesti PK-yrityksillä rahoitusehdot ovat kiristyneet. Julkisen ja yksityisen rahoituksen on tuettava toisiaan kannustimilla, riskinjakomalleilla ja instrumenteilla, jotka mahdollistavat rohkeatkin uudistumishankkeet.
Yritysten arkea leimaa nyt kasvava sääntelytaakka. Kansallinen ja EU-tason sääntely on usein pirstaleista, päällekkäistä ja tulkinnanvaraista. Hyvät tavoitteet voivat käytännössä hidastaa juuri niitä investointeja, joita kestävyyssiirtymä edellyttää.
Yritykset tarvitsevat selkeitä pelisääntöjä, eivät hallinnollista sumua.
Sääntelyn tehtävä ei ole ohjata yksityiskohtaisesti, vaan luoda reunaehdot, joissa markkina toimii tehokkaasti.
Erityisesti PK-yrityksille jatkuvasti muuttuva sääntely on raskasta. Kehittämisen ja investointien sijaan aika kuluu raportointiin ja tulkintaan. Se heikentää eteläpohjalaisia alueemme elinvoimaa kehittäviä vahvuuksia, kuten yrittäjyyttä, ketteryyttä ja käytännönläheisyyttä.
Ratkaisu ei ole sääntelyn purkaminen, vaan sen järkeistäminen. Yrityksiä on myös kuunneltava aidosti sääntelyn valmistelussa.
Suomi ei voi kilpailla sääntelyn määrällä, mutta voimme erottua sen laadulla. Selkeä, ennakoitava, johdonmukainen ja yrityksiä tukeva sääntely on kilpailuetu, joka houkuttelee investointeja ja vahvistaa kasvua.
Lopulta kyse on tasapainosta. Kunnianhimoisista kestävyyden tavoitteista, mutta myös luottamuksesta yrityksiin niiden toteuttajina.
Kun sääntely tukee eikä jarruta ja rahoitus mahdollistaa investoinnit, syntyy kasvua, työpaikkoja ja ratkaisuja, jotka kestävät sekä talouden että planeetan näkökulmasta.