Matonpesupaikalla lotisee vesi, tuoksuu saippua ja haisee hiki. 20 asteen auringonpaisteessa jynssääminen ottaa voimille.
Sen tietää vaasalainen Esko Varpula, joka on tullut pesemään oman kodin mattoja jo toista päivää putkeen.
– Viime kesänä matonpesu jäi väliin. Nyt korjataan tilanne, hän kertoo.
Vaikka nykyään matonpesuun on koneita, tulee Varpulan mukaan parempaa jälkeä itse tekemällä.
Edellisenä päivänä puhtaaksi tuli kaksi mattoa ja tänään on tarkoitus pestä kaksi muuta.
Jos matonpesupaikalla on vielä myöhemminkin tilaa, hakee Varpula kotoaan Hietalahdesta vielä yhden maton, vaikka jynssääminen aristaa jo selkää.
– Kukaan ei pese, jos ei pese itse.
Pyykillä pienestä pitäen
Toissakesänä Varpula kertoo katsoneensa tarkkaan, miten kodin matot tuli pestä.
Nyt hän luottaa muistiin.
– Vaahtosammuttimen kokoisesta asti olen joka vuosi käynyt pesemässä mattoja. Myöhemmin pesin vanhempienikin matot, kun he olivat vielä elossa.
Yksi vinkki Varpulalla on matonpesijöille.
– Vesipullo. Täyttövesi ei lopu, hän kertoo ja osoittaa Hietasaaren vesipostia.
"Kuuppa olisi ollut hyvä"
Raija Aaltosen kylpyhuoneen muovimatto puhdistuu pesupaikalla hetkessä.
– Muita räsymattoja ei meillä oikein tällä hetkellä olekaan, hän kertoo.
Homma hoituisi Aaltosen mukaan yhtä hyvin taloyhtiön pesutuvassa Kauppapuistikolla, mutta ulkona matonpesu on hauskaa tekemistä ja samalla saa nauttia auringosta.
Hän kaataa ämpärissä olevaa pesuvettä matolle.
– Sellainen kuuppa, jolla voisi kauhoa vettä, olisi ollut ihan hyvä.
Kun matto on mankeloitu, Aaltonen ripustaa sen ”ukkonsa” kanssa kuivumaan.
– Tehdään pyörälenkki välissä, että enimmät vedet valuvat pois, ja viedään matto sitten kotiin.
Apua saa kanssapesijöiltä
Kauniina päivänä Hietasaaren isoissakin kuivaustelineissä voi Aaltosen mukaan olla tilanpuutetta.
Osasta pesupaikan altaista puuttuvat myös tulpat, mutta muuten paikka on oikein kelvollinen.
– Viime vuonna osa systeemeistä vuosi, mutta toistaiseksi ne toimivat hyvin.
Illalla pesupaikalla on Aaltosen mukaan rauhallisinta, sillä tädeillä on kiire mattopyykille aamulla ensimmäiseksi.
Jos matot ovat isoja tai paksuja, kuten viime vuosituhannelle tyypilliset rahkamatot, voi mankelointiin ja ripustamiseen tarvita apua.
– Täällä apu pelaa hyvin, kun matonpesijät auttavat toisiaan.
Pottaharjoittelu toi pesupaikalle
Myös Christian Joffs asuu Kauppapuistikolla.
– Opetamme kaksivuotiasta käymään potalla. Olemme ottaneet kaikki matot pois lattioilta, joten nyt ne voi hyvin pestä, hän kertoo.
20 minuutissa Joffs on jynssännyt puhtaaksi kuusi mattoa.
– Pikkulapsen isänä täytyy olla nopea.
Omaan pihaan kuivumaan
Kyseessä on Joffsin mukaan ensimmäinen kerta moneen vuoteen, kun matot saavat perinteisen käsinpesun.
Hän on kuitenkin mielissään, että Hietasaaren kaltainen pesupaikka on olemassa.
Ensimmäiset matot ovat saaneet roikkua kuivaustelineessä sen aikaa, kun loppuja mattoja on pesty.
– Pihallamme on kuivausteline. On kätevää, kun voi pestä matot täällä, pakata autoon ja ripustaa sitten kuivumaan.
Sillä aikaa, kun matot kuivuvat, Joffs aikoo hengähtää ja levätä.
Nykyään Vaasan kaupungilla on kaksi matonpesupaikkaa, yksi Hietasaaressa ja yksi Palosaaren Sundin rannalla.
Vaasan kaupungin kuntatekniikan yksikön päällikkö Siri Gröndahl oli aikanaan valmistelemassa asioita teknisen lautakunnan hyväksyttäväksi.
Vuonna 2009 päätettiin Sundin rannan matonpesupaikasta ja vuonna 2011 valmistui Hietasaaren pesupaikka.
– Ennen sitä Hietasaaressakin oli "pönttöjä". Niitä oli muistaakseni myös ainakin Ahvensaaressa, Sundin rannassa ja Räätälinsaaressa, Gröndahl muistelee kaupungin vanhoja mattolaitureita.
Pääsyy mattolaitureista luopumiseen oli hänen mukaansa se, ettei merivesiä haluttu pilata.
Kun maa kohosi, Sundominlahti mataloitui ja vesi myös liettyi.
– Matot olivat mudassa. Olisi tarvittu syvä ja vaihtuva vesi.
Joistain mattolaitureista olikin Gröndahlin mukaan luovuttu jo ennen kuivan maan pesupaikkojen rakentamista.
Pääsääntöisesti merivettä
Kaupungin nykyisissä matonpesupaikoissa on käytössä myös mankeli.
– Näistä matonpesupaikoista likainen vesi menee jätevesiviemäriin, Gröndahl kertoo.
Periaatteessa pesupaikalla voikin käyttää mitä tahansa matonpesuun soveltuvaa ainetta.
Vaasan Vesi laskuttaa kaupungin viheralueyksikköä pesupaikoilta tulevista jätevesistä, kertoo Vaasan Veden verkostopäällikkö Jari Jantunen.
– Pesuvesi otetaan merestä, mistä emme tietenkään laskuta. Sundin matonpesupaikalla on mahdollisuus kääntää pesuvesi talousvedelle, jolloin laskutamme myös pesuveden.
Talousvesi asennetaan ja käännetään päälle Jantusen mukaan vain vikatilassa, jos esimerkiksi merivesipumppu rikkoutuu.
– Toki meriveden likaisuuskin on yksi hyvä syy kääntää. Esimerkiksi jos merilevää olisi paljon.
Vedet päälle keväällä
Kun kevään yöpakkaset loppuvat, vedet kytketään päälle, kertoo kaupungin kuntatekniikan palveluvastaava Jarmo Latvala.
Hän ja kaupungin viheralueyksikkö käsittelevät pesupaikkojen kunnossapito- ja korjauspyyntöjä.
Vaasan Vesi tekee kunnossapitotöitä matonpesupaikoilla viheralueyksikön tilauksesta.
– Esimerkiksi Hietasaaressa oli uppopumppu rikkoutunut. Nyt se on vaihdettu uuteen ja kirkas vesi juoksee, Latvala kertoo.
Pesupisteet ovat käytössä 30.9. saakka kello 5–23.
Poista nukka ja vuorottele
Yleisesti pesupaikat ovat Latvalan mukaan toimineet hyvin.
– Toki kuluvia osia, kuten letkuja ja kraanoja, joudutaan vaihtamaan.
Pesupaikkojen kunto on kiinni myös käyttäjistä.
– Nukkaa tulee paljon, joten pesulaudat pitäisi putsata myös alapuolelta. Nöyhtä ja lima ovat aiheuttaneet meille joskus ongelmia.
Irtolika onkin tärkeää muistaa poistaa matoista etukäteen imuroimalla tai tamppaamalla, jotta pesupaikat pysyvät puhtaina eivätkä mene tukkoon.
– Kun hienona kesäpäivänä pesijöitä on paljon, vedenpaineet eivät riitä, jos kaikilla on vesihanat päällä yhtä aikaa. Silloin huuhtelussa voisi vähän vuorotella, Latvala vinkkaa.
