Vaasalainen Leena Kellosalo on työskennellyt pitkään runouden ja muun sanataiteen parissa niin kouluttajana kuin näyttelijänäkin.
Omia runojakin syntyi, vähintään matkalaukullisen verran, mutta oman kokoelman julkaisu antoi odotuttaa itseään.
Nyt odotus on päättynyt: äskettäin ilmestynyt Leonardo sai siivet (ntamo 2015) siivittää vauhtiin Leena Kellosalon oman runoilijantien.
Luonnon ohella teksteissä on vahvasti läsnä naiseus ja siihen kietoutuva tuhatvuotinen häpeän historia.
Seison kauan kivellä
Maria ja minä heijastumme veteen
sisaret
pyhät ja portot
portot ja pyhät
Missä aika joka yhdistää meidät