Sekä potilaan että yhteiskunnan edun mukaista on, että lääkehoito on järkevää. Se tarkoittaa, että potilas ottaa oikean määrän, oikeaan aikaan niitä lääkkeitä kuin sairauteensa tarvitsee. Sekä potilas että yhteiskunta säästävät siinä, että potilas ei käytä turhia lääkkeitä.
Järkevää lääkehoitoa on myös se, että potilas käyttää lääkkeitä juuri kuten lääkäri on määrännyt. Se ei toteudu nykyisin parhaalla mahdollisella tavalla.
–Vain 50 prosenttia pitkäaikaissairauksien lääkehoidosta toteutuu niin kuin on suunniteltu, kertoo perhe- ja peruspalveluministeriAnnika Saarikko (kesk.).
Lyhytaikaisista lääkehoidoista erityisesti antibioottien käytössä on ongelmia. Sen takia antibiootit eivät enää tehoakaan bakteereihin, joiden aiheuttama tauti antibiootilla aiemmin pystyttiin hoitamaan.
Suomalaiset maksavat lääkkeistään itse eurooppalaisittain paljon
Saarikon ja sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (sin.) johtaman sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet ovat valmistelleet laajan muistion lääkehoitoon ja lääkkeiden jakeluun liittyvistä muutostarpeista. Muistio julkistettiin perjantaina ja aihepiirin laajuuden takia sen on tarkoitus olla pohjana kolmelle tulevalle hallituskaudelle.
Saarikon mukaan lääkehoito on paljon laajempi asia kuin apteekkijärjestelmä, johon julkinen keskustelu usein keskittyy.
Potilaan sitoutumattomuus lääkehoitoon lisää terveydenhuollon kustannuksia. Potilas voi ajatella, että kun ei ole oireita, hän ei tarvitse lääkettä. Potilas voi myös jättää lääkkeen ostamatta, koska lääke on hänelle liian kallis. Suomalaiset maksavat itse lääkkeistään eurooppalaisittain paljon. Lähitulevaisuudessa pitää virkamiesten esityksen mukaan huolehtia, että potilaiden lääkekustannukset eivät kasva kohtuuttomiksi.
Maakunnille rahoitusvastuuta avoterveydenhuollon lääkehoidosta
Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntijan Heidi Tahvanaisen mukaan lääkehoidon laiminlyömiseen voi vaikuttaa myös se, mitä jollekin tutulle on tapahtunut kyseisen lääkkeen kanssa.
Potilaalle pitää pystyä tarjoamaan entistä paremmin tietoa ja tukea, miksi lääke on määrätty ja mihin se vaikuttaa. Muistiossa esitetään, että lääkkeiden käyttäjille suunnatut digitaaliset työvälineet voivat parantaa hoitoon sitoutumista.
Kaikkia keinoja alkaen lääkkeiden oikeasta käytöstä lääkkeiden jakelujärjestelmään pitää järkeistää, koska lääkkeet maksavat vuodessa kolme miljardia euroa. Puolet eli 1,5 miljardia euroa summasta on yhteiskunnan lääkekorvauksia. Terveydenhuollon kustannuksista lääkkeiden osuus on 14–15 prosenttia.
–Tavoitteena on myös kustannusten hallinta, ministeri Saarikko sanoo.
Kun väestö vanhenee, lääkkeiden tarve kasvaa. Aina tulee myös uusia tarttuvia tauteja ja lääkkeille vastustuskykyiset bakteerit lisääntyvät.
Lääkehoidon alueellinen ohjaus tulee sote-maakunnille. Maakunnille esitetään rahoitusvastuuta avoterveydenhuollon lääkehoidosta. Rahoitusvastuu kannustaisi maakuntia seuraamaan ja kehittämään lääkehoidon vaikuttavuutta, turvallisuutta ja kustannuksia sekä arvioimaan palveluiden riittävyyttä.
Hannamari Ahonen
