Vieläkö muistatte Alexander Stubbin? Ulkoministeriksi europarlamentista houkutellun kosmopoliitikon, joka päätyi lopulta pääministeriksi ja kokoomuksen puheenjohtajaksi. Miehen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi.
Minne kansanedustaja on kadonnut?
Katoamistapausta pohtii Uusi Suomi verkkolehdessään. Julkaisu on kaivanut esiin eduskunnan täysistuntojen läsnäolotilastot, ja huomannut, että Stubb on kesän jälkeen jättänyt painamatta paikalla-nappia peräti 15 kertaa. Istuntoja on ollut yhteensä 32.
Puheenvuoroja Stubb ei ole käyttänyt ainoatakaan, eikä hän ole näkynyt muutoinkaan julkisuudessa. Edustajan poissaolojen syyksi on kirjattu "muu poissaolo", joten sairaanakaan ei mies ole voinut olla.
Televisio-ohjelmaa siteeraten – pitääkö olla huolissaan?
No ei pidä.
Eduskunnan verkkosivuilla edustajan työ kiteytetään yhteen lauseeseen. Kansanedustaja on lainsäätäjä, yhteiskunnallinen vaikuttaja, alueensa edusmies ja kansainvälinen toimija (www.eduskunta.fi).
Stubb kertoo avoimessa Facebook-päivityksessään olleensa syksyn aikana Lontoossa, Haagissa, Varsovassa, Frankfurtissa ja Hong Kongissa. Ennen joulua hän piipahtaa vielä ainakin Berliinissä ja Brysselissä.
Matkoillaan hän on tavannut entisiä ministerikollegoita, keskustellut brexitistä, käyttänyt puheenvuoroja erilaisissa konferensseissa ja tavannut kansainvälistä mediaa.
Pyrkinyt pitämään Suomen lippua korkealla maailmalla, kuten kansanedustajan tehtäväkuvansa mukaan pitää tehdäkin.
Äänestäjiä ilahdutetaan säännöllisin väliajoin tilastoilla, joissa perataan parlamentaarikkojen tekemisiä ja tekemättä jättämisiä. Montako puheenvuoroa on käytetty, paljonko on tehty aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä, onko oltu läsnä täysistunnoissa? Vaaditaan selityksiä ja paheksutaan vähintäänkin rivien välissä.
Pohjalaisedustajat vähän hymähtelivät (Ilkka 4.11.) puhujatilastoille. Kansanedustaja Lasse Hautala (kesk.) kertoi edustajien jopa vitsailevan "tilastopuheenvuoroista", joita on jossain vaiheessa istuntokautta alettava pitää. Puheenvuorojen laskemista hän pitää julkisuusmyllynä, ja huomauttaa, ettei niillä ole käytännössä juurikaan vaikutusta itse päätöksentekoon.
Suhtautuminen kansanedustajiin on muuttunut nopeasti. Aiemmin arvostetusta päättäjästä on tullut netin keskustelupalstojen ivan ja pilkan kohde, sylkykuppi, jonka niskaan voi kaataa oman turhautumisensa ja pahan olonsa.
Entinen kuntaministeri Hannes Manninen käytti värikästä ilmaisua perustellessaan eduskuntatyöstä luopumista vaalien 2011 alla. Hänelle riitti 41 vuotta julkisena kusitolppana.
Manninen ei varmaankaan ole ajatuksineen yksin. Useimmat antavat palautteen mennä toisesta korvasta sisään ja tulla toisesta ulos. Kuori julkisia haukkuja vastaan on kasvatettava ja netin keskustelupalstat jätettävä lukematta, muuten ei jaksa.
Kansanedustajista useimmat tekevät arkista työtään eduskunnassa julkisuutta sille sen kummemmin hakematta. He istuvat valiokunnissa, lukevat kasapäin esityksiä ja selvityksiä, kuuntelevat asiantuntijoita, hoitavat yhteisöjen ja yksityisten ihmisten asioita.
Ongelma tästä tulee sen jälkeen, kun aiemmin julkisuudessa ollut poliitikko "katoaa."
Kuin Stubb konsanaan.
MARJA TYYNISMAA