Elokuussa 2022 espoolainen Miska Wallasvaara saapui Vaasaan kauppatieteitä opiskelemaan.
Wallasvaara, 27, kertoo etsineensä asuntoa tuolloin kuumeisesti, joten uuden kodin löytyminen kerrostalosta Asemakadulta olikin helpotus.
Vuokranantajana Asemakatu 43:ssa toimi Vaasan kaupungin omistama asuntokonserni Pikipruukki.
Elämä Vaasassa alkoi hyvin. Kauppatieteiden opiskelu oli ollut Wallasvaaran tavoitteena jo pitkään.
Tammikuun lopussa tuli sähkölasku.
343 euroa, 94 senttiä.
Vakiovarustukseen Wallasvaaran 20-neliöisessä yksiössä kuului jääkaappi, pakastin, hella, uuni, tiskikone, valaistus ja ilmanvaihtolaite. Omia sähkölaitteita Wallasvaaralla oli kahvinkeitin, mikroaaltouuni ja kannettava tietokone sekä siihen lisänäyttö.
Mitään valtavia sähkösyöppöjä ei siis pitäisi olla. Sähkön hinta oli toki noussut voimakkaasti juuri tuolloin, mutta jokin yhtälössä ei silti täsmännyt.
Wallasvaara alkoi selvittää asiaa. Hän otti yhteyttä sähköyhtiöönsä Fortumiin, joka taas neuvoi ottamaan yhteyttä Asemakatu 43:n asuntojen sähkönkulutuksen mittarointia hoitavaan Vaasan Sähköön.
Maaliskuun lopussa Vaasan Sähköstä tulikin Wallasvaaran mukaan työntekijä vierailulle, joka tarkisti asunnon sähköpääkeskuksen ja talon sähkömittarin. Niiden osalta kaikki vaikutti olevan kunnossa. Hämmentävän suuri sähkönkulutus säilyi mysteerinä.
Saapui huhtikuu, uusi sähkölasku.
460 euroa, 25 senttiä.
Ei mitään pikkusummia opiskelijabudjetille.
Wallasvaaran yksiössä on 10 kuukauden asumisen aikana kulunut sähköä lähes 3500 kilowattitunnin edestä. Fortumin vuonna 2019 tekemän arvion mukaan keskimääräinen yksiön sähkönkulutus on tyypillisesti 1500–2500 kilowattituntia vuodessa. Lämmityskustannukset kuuluvat vuokraan, joten niiden ei sähkölaskuun pitäisi vaikuttaa. Rakennuskaan ei ollut kuin reilut 10 vuotta vanha.
Wallasvaara kertoo asunnossa kuluneen kummallisen paljon sähköä myös hänen poissa ollessaan. Espoolainen vietti välillä useitakin päiviä pääkaupunkiseudulla.
Ilkka-Pohjalaisen toimitus on nähnyt kyseessä olevat sähkölaskut sekä otteen Wallasvaaran sähköyhtiön seurantasovelluksesta, josta asunnon kuukausittainen sähkönkulutus ilmenee.
"Millaista kuvaa tämä antaa Vaasasta?"
Vaasan Sähköstä neuvottiin Wallasvaaraa ottamaan seuraavaksi yhteyttä isännöitsijään.
Wallasvaaran kokee isännöitsijän "vitkutelleen".
– Yritin sanoa, että asia on vakava, että kärsin tästä taloudellisesti. Että asia pitäisi selvittää pikimmiten.
– Tuli sellainen olo, että häntä ei yksinkertaisesti vain kiinnosta, Wallasvaara sanoo.
Loppujen lopuksi Wallasvaaran asunnolle kuitenkin saapui isännöitsijän lähettämä huoltotyöntekijä tarkastamaan asunnon ilmanvaihtolaitteen. Ilmanvaihtolaite säätelee osaltaan asunnon lämpötilaa, ja epäilyksenä oli, voisiko se olla korkeiden sähkölaskujen taustalla. Ensimmäisellä käyntikerralla huoltotyöntekijä tarkasti laitteen, muttei säätänyt sen asetuksia.
Wallasvaara kertoo tämän jälkeen ottaneensa yhteyttä Pikipruukin tekniseen johtajaan Kimmo Haapasaloon.
– Sanoin, että jos asiaan ei ala tulla selkoa, tulen viemään asian eteenpäin viranomaistahoille, Wallasvaara kertoo.
Pian huoltotyöntekijä tuli uudelle vierailulle, säätäen ilmanvaihtolaitetta nyt pienemmälle. Tätä seurasi pieni väheneminen Wallasvaaran sähkönkulutuksessa, jota hän seuraa sähköyhtiön sovelluksella. Hän kokee sähkönkulutuksen kuitenkin edelleen olevan epätavallisen suurta.
Wallasvaara kertoo havainneensa sähkönseurantasovelluksestaan yhteyden ulkolämpötilan laskun ja sähkönkulutuksen nousun välillä.
Hän epäilee, että lämmityskustannuksia olisi jollain tavalla, tahallisesti tai tahattomasti, siirretty vuokralaisen sähkölaskulle.
Wallasvaara vaatikin nyt korvausta Pikipruukilta sähkölaskuistaan sen määrän osalta, jolla hän katsoo niiden ylittäneen omalla sähkönkäytöllään selitettävissä olevan kulutuksen.
Korvausvaatimus on ollut Pikipruukin käsittelyssä nyt suunnilleen kuukauden. Pikipruukki ei kommentoinut käsittelyn tilannetta tarkemmin.
Wallasvaara kertoo olleensa yhteydessä myös kuluttaja-asiamieheen.
– He neuvoivat viemään asiaa eteenpäin käräjäoikeuteen, jos Pikipruukki ei halua hoitaa tätä asiaa, Wallasvaara kertoo.
– On outoa, jos Pikipruukki haluaa lähteä asiaa oikeusteitse hoitamaan.
Wallasvaara kokee, että hänet on jätetty tilanteessa oman onnensa nojaan. Yhteydenpidon Pikipruukkiin hän on kokenut vaikeaksi.
– Vaasan kaupunki on kuitenkin omistaja tässä yhtiössä. Millaista kuvaa tämä antaa Vaasasta?
Ensimmäisestä yhteydenotosta Vaasan Sähköön on kestänyt useita kuukausia. Pikipruukillekin Wallasvaara kertoo soittaneensa ensimmäisen kerran sähköasiasta jo helmikuun puolivälissä. Opiskelijan tulotasolla pitkä prosessi ei todennäköisesti ole helppo.
Ilkka-Pohjalaisen toimitus on nähnyt Wallasvaaran ja Pikipruukin välisen sähköpostikeskustelun.
Vaasan Sähkö ei kommentoinut yksittäistä tapausta.
Pikipruukin edustaja kiistää
Pikipruukin tekninen johtaja Kimmo Haapasalo kiistää epäilyn lämmityskustannusten siirtämisestä vuokralaiselle.
– Talossa on maalämpö, ja se on lattialämmityksellä toteutettu. Lämmitysvelvoitetta ei pysty millään lailla siirtämään asukkaan kontolle tai maksettavaksi. Se tulee talon lämmönjakohuoneesta ja sisältyy vuokraan, Haapasalo sanoo.
Haapasalo toteaa, että jos asunnon mittarointi on kunnossa – niin kuin Vaasan Sähkö on Wallasvaaran kertoman mukaan todennut – ainoa vaihtoehto suurelle sähkölaskulle on se, että asunnossa yksinkertaisesti kuluu paljon sähköä.
Wallasvaara on tarkistanut sähkölaitteidensa kulutuksen niiden käyttötiedoista. Erillisellä mittarilla hän ei ole niitä mitannut.
Mikään ei kuitenkaan vaikuttaisi viittaavaan poikkeuksellisen suureen sähkönkulutukseen Wallasvaaran asunnossa.
Mikä voisi olla mysteerikulutuksen syynä?
Kysymys ilmanvaihtokoneen sähkönkulutuksesta nousee jälleen esiin.
– Kyseisessä talossa joka asunnolla on oma ilmanvaihtokone, jonka ilmanpoistoa ja sisäänpuhallusta asukas pystyy tehostamaan, Haapasalo sanoo.
– Laitteissa on esilämmitysvastus, joka lämmittää sisään tulevaa ilmaa niin, ettei sieltä kylmän sään aikana tule suoraan raaka ulkoilma.
– Esilämmitysvastuksen teho on tehdasasetuksessa, mihin emme ole puuttuneet millään lailla, Haapasalo sanoo.
Haapasalon mukaan Wallasvaaran asunnossa käynyt korjaaja on säätänyt ilmanvaihtokoneen esilämmitystä pienemmälle. Tämä täsmää Wallasvaaran kertoman kanssa.
Haapasalo kertoo tulleensa tilanteeseen mukaan Wallasvaaran otettua häneen yhteyttä maaliskuun lopussa. Hän kiistää välinpitämättömän kohtelun Pikipruukin toimesta. Haapasalon mukaan asian käsittely on pitkittynyt osittain Wallasvaaran korvausvaatimuksen takia.
– Olemme yrittäneet selvittää, mitä tämä ylimääräinen kulutus voisi olla. Emme vieläkään tiedä sitä, Haapasalo sanoo.
Haastattelumme jälkeen Haapasalo täsmentää vielä sähköpostitse Wallasvaaran asunnon ilmanvaihtolaitteen sähkönkulutusta. Samanlainen laite on kaikissa Asemakatu 43:n asunnoissa.
Haapasalon mukaan ilmanvaihtolaitteessa olevan sisäänpuhallusilman esilämmityksen ollessa päällä, sen tehon tarve on 900 wattia eli 0,9 kilowattia tunnissa.
– Mielestäni tämä selittää sähkönkulutusta aika pitkälti, Haapasalo kirjoittaa.
Onko kyse siis siitä, että asunnon lämmityskustannuksia maksatetaan asukkaalla ilmanvaihtokoneen sähkönkulutuksen kautta?
– Ilmanvaihtokone ei lämmitä asuntoa, vaan sisään tulevaa korvausilmaa, Haapasalo tarkentaa.
Haapasalon mukaan korvausilman esilämmitys on tarpeellinen, asumisviihtyvyyteen vaikuttava asia.
Esilämmityksen sähkönkulutukseen vaikuttaa myös ulkolämpötila.
– Mitä kylmempää ulkona on, sitä kauemmin esilämmitys on päällä, Haapasalo kirjoittaa.
Haapasalon mukaan esilämmityksen sähkönkulutuksessa ei ole kyse lämmityskustannuksesta, ja se kuuluu asukkaan maksettavaksi.
Mitä kauemmin esilämmitys on päällä, sitä suurempi on siis myös asukkaan sähkölasku.
Haapasalon mukaan tämä on normaali tapa toimia Suomessa.
Lämmityskustannus vai ei?
Wallasvaaran näkemyksen mukaan ilmanvaihtolaitteen esilämmityksen sähkönkulutuksessa taas on kyse kustannuksesta, joka olisi pitänyt tuoda ilmi vuokrasopimusta solmittaessa. Asunnon lämmityskustannukset kuuluvat vuokraan, ja Wallasvaara katsoo tämän pätevän myös ilmanvaihtolaitteen korvausilman esilämmitykseen.
Haapasalolla ja Wallasvaaralla on siis erilainen käsitys siitä, kenen esilämmityksen sähkönkulutus pitäisi maksaa.
Suomen Vuokranantajat ry:n lakimies Saara Penttilä korostaa, ettei ota kantaa yksittäisiin tapauksiin. Yleisellä tasolla hän kuitenkin toteaa sekä lämmityksen että ilmanvaihdon olevan kummankin "perusjärjestelmiä", ja niiden kustannusten kuuluvan sellaisina lähtökohtaisesti taloyhtiön vastuulle.
– Kun tehdään alkutarkastusta huoneistoon tai ollaan vasta näytöllä valitsemassa vuokra-asuntoa, on hyvä käydä läpi se, mitä huoneiston perusvarustukseen kuuluu, Penttilä sanoo.
– Ja on hyvä kiinnittää huomiota, että ne ovat vuokrasopimuksessa mainittuina, ja mahdolliset kustannukset on käyty huolella yhdessä läpi, hän jatkaa.
Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita toteaa, että "mikäli lämmitys on mainittu sisältyvän vuokraan, se käytännössä kattaisi kulut, jota lämmitykseen sisältyy".
– Tällaisessa tilanteessa vuokralaisella saattaisi syntyä oikeus vaatia ylimääräisiä sähkökuluja vuokranantajalta tilanteessa, jossa lämmitykseen kuluu tosiasiallisesti enemmän sähköä lämmityslaitteen ominaisuuksien vuoksi, hän sanoo.
– Suositeltavaa on kertoa vuokralaiselle jo asuntoon tutustuessa, että lämmitys aiheuttaa kuluja kyseisen vuokralaisen sähkönkulutuksen osalta, ja sopia vuokrasopimuksessa miten kustannukset jaetaan, Viita sanoo.
Kokonaan toinen asia on, selittääkö ilmanvaihtolaitteen sähkönkulutus täysin asunnon epätavallisen korkean sähkönkulutuksen.
Täyttä selvyyttä Wallasvaaran tapaukseen ei siis vielä tule. Selvää kuitenkin on, että Pikipruukilla asuminen on ollut hänelle ikävä kokemus.
Wallasvaara päätyikin etsimään itselleen uutta kotia Vaasasta. Sellainen löytyi. Muutto on edessä pian.
