Kuten noin miljoona muuta suomalaista, äänestin ennakkoon. Kopissa oli tällä kertaa ekstrajännitystä, kun lippuja ja lappuja riitti ihan joka kädelle. Pelätty kaksoisäänestys oli kuitenkin lopulta iisi piisi.
Nyt jännitän, miten meitin käy, minun ja ehdokkaani. Kävi miten kävi, emme ole huonoja häviäjiä. Siihen ei ole syytä, koska kisa on rehti ja kaikille tasapuolinen.
Sitä paitsi, jos lopputulema lähivuosina on se, että tärkeinä pitämäni asiat ovat nykyistä paremmin, olen tyytyväinen, meni oma numeroiseni läpi tai ei.
Kuntaliiton vuonna 2024 teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset tekevät päätöksensä 1) ehdokkaan, 2) puolueen sekä 3) ehdokkaan kotipaikan mukaan.
Lähes puolet vastaajista pitää oman kunnan- tai kaupunginosan ehdokasta tärkeänä. Tämä korostuu erityisesti haja-asutusalueilla ja pienissä kunnissa, mutta myös yli 70-vuotiailla ja naisilla.
”Tätä selittävät ainakin osittain sote-uudistuksen ja taloudellisen tilanteen heikkenemisen aiheuttamat, kunnan palveluverkkoon tehdyt tai siihen suunnitteilla olevat muutokset”, arvioi Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta.
Ajan myötä puolueen merkitys on kasvanut rajusti. Kauan sitten, vuonna 2000, puoluetta piti tärkeänä 52 prosenttia vastaajista. Vuonna 2024 vastaava osuus oli jo 68 prosenttia. Puolueen tärkeys painottuu erityisesti vanhimmassa ja nuorimmassa ikäryhmässä (ks. nuoria koskeva sitaatti sivun ylälaidasta).
Ehdokkaan henkilön merkitys äänestyspäätöksessä on pysynyt erittäin vahvana koko 2000-luvun kaikissa ikäluokissa.
Itse kunnioitan jokaista, joka on ilmoittanut olevansa valmis kovaan työhön yhteiseksi hyväksi näinä vaikeina aikoina. Mielestäni paras tapa osoittaa arvostusta tuota uhrausta kohtaan on käyttää äänioikeuttaan.
Kuntavaalit ovat paikka, jossa jokainen ääni merkitsee. Pienessä kunnassa ratkaisu voi olla kiinni vain muutamasta äänestä. Siksi, jankkaamisen uhallakin, sunnuntaina voi vielä vaikuttaa, jos ei ennakkoon ehtinyt. Demokratian valta ja voima on siinä, että me kaikki osallistumme.