Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) ihmettelee kiirettä, jolla hallitus ajaa osakkeiden hallintarekisteröinnin sallimista.
– Miksi juuri nyt? hän kysyy.
Pietikäinen muistuttaa, että paine hallintarekisteriin ei tule EU:sta, sillä Suomi on saanut asiasta pysyvän poikkeuksen.
– Tässä on turha sanoa, että EU vaatii, vaan siitä pitää kantaa poliittinen vastuu, otetaanko se käyttöön vai ei, Pietikäinen sanoi Lännen Medialle maanantaina Oulussa.
Pietikäisen mukaan Suomen pitäisi ajaa rinta rottingilla omaa läpinäkyvää järjestelmää unionin piirissä. Varsinkin, kun EU:ssa otetaan askelia yritysten verotietojen avoimuuden suuntaan.
Pietikäisen mukaan hallintarekisterin tietojen salaus käy ennen pitkää tarpeettomaksi, kun EU:ssa vireillä olevat yritysten verotietojen vaihtoa ja avoimuutta koskevat säädökset etenevät.
EU:ssa pitää Pietikäisen mukaan ottaa käyttöön OECD:n hyvän verotuksen käytännesuositukset. Niihin kuuluvat yritysten kirjanpito-, tilinpäätös-, ja läpinäkysyysdirektiivien uudistukset. Pietikäinen on toiminut avoimuusdirektiivin raportoijana Euroopan parlamentissa.
EU ja Sveitsi ryhtyvät vuodesta 2018 alkaen vaihtamaan automaattisesti tuloja, tilisaldoja ja rahoitusvarojen myynnistä saatuja tietoja. Samanlaiset sopimukset tehdään myös Andorran, Liechtensteinin, Monacon ja San Marinon kaltaisten veroparatiisien kanssa.
Myös aggressiivista verosuunnittelua koskeva lakiesitys etenee. Niin sanotun Luxleaks-kohun myötä kohtuuttomia verotusetuja tarjoavien jäsenmaiden ja monikansallisten yritysten järjestelyt on tarkoitus panna kuriin.
– Lähtökohta on se, että yritysten pitää maksaa verot siinä maassa, missä ne toimivat, Pietikäinen sanoo.
Verosaatavuutta parantaisi Pietikäisen mukaan se, että unionilla olisi käytössä yhteinen yhteisöverokanta eli perusteet sille, että yritysten verot lasketaan samalla tavalla. Se ei hänen mukaansa tarkoita samansuuruisia veroja.
– Eiväthän kuntaverotkaan ole samansuuruisia, vaikka laskentaperuste on sama, hän toteaa.
Eurooppalainen veronumero yrityksille ja kansalaisille puolestaan helpottaisi Pietikäisen mukaan verojen maksamista sinne, missä työ tehdään. Kyse on samantapaisesta järjestelmästä, joka on käytössä suomalaisilla rakennustyömailla.
Hallituksen esitys aktiivisesta verokatumisesta on Pietikäisen mukaan epäoikeudenmukainen.
– Katumismahdollisuuden pitäisi koskettaa myös tavallisia kansalaisia ja pieniä yrityksiä, hän sanoo.
Yritysten verotietojen samoin kuin poliitikkojen verotietojen avoimuus on Pietikäisen mukaan paikallaan. Sen sijaan tavallisten kansalaisten verotietojen kohdalla voitaisiin hänen mukaansa harkita yksityisyyden suojaa.
EU menettää veronkierron takia arviolta 1 000 miljardia euroa vuodessa. Taustalla on verokeinottelun ja aggressiivisen verosuunnittelun ohella myös jäsenmaiden keskinäinen kilpailu, jota yritykset hyödyntävät.
MIRJA NIEMITALO/LÄNNEN MEDIA