Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä Krar antaa suosituksensa, milloin ja miten aloitetaan 5–11-vuotiaiden lasten koronarokottaminen Suomessa.
Pfizer/Biontechin rokotteella on ainoana Euroopan lääkeviraston EMA:n myyntilupa 5–11-vuotiaiden rokottamiseen. Lapset tarvitsevat erilaisen annoksen kuin aikuiset. Näitä rokoteannoksia ei ole vielä Suomessa valmiina.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Mia Kontio kertoo, että todennäköisesti jouluviikolla Suomeen on tulossa noin 150 000 lasten rokoteannosta.
Ikäluokan koko on noin 420 000. Tammikuun loppuun mennessä saadaan maahan tarvittaessa tarpeeksi annoksia kaikkien 5–11-vuotiaiden rokottamiseen ensimmäisen kerran.
– Valtaosa heistä on kouluikäisiä, ja heidät rokotetaan koulussa. Täytyy ottaa huomioon, että koulut ovat kiinni lähes puoleenväliin tammikuuta. Lisäksi vanhempia täytyy tiedottaa rokottamisesta, Kontio kertoo.
Kaikille tilattu kolme annosta
Suomessa on varastossa yhteensä 1,5 miljoonaa annosta Pfizer/Biontechin ja Modernan rna-rokotteita.
Näitä rokotteita on sosiaali- ja terveysministeriön ja THL:n mukaan tilattu tarpeeksi kaikille kansalaisille kolmeen kertaan rokottamiseen.
Kyseessä ovat tilausvaraukset, joiden perusteella rokotteita voidaan tilata sitä mukaa, kun niitä tarvitaan. Rokotteiden saamiseen vaikuttavat myös lääkeyhtiöiden toimitusaikataulut. Rokotteita tulee Suomeen lisää viikoittain.
Vaikka kolmannet rokotukset ovat toistaiseksi edenneet verkkaisesti, varastossa olevat rna-rokotteet eivät ole vanhenemassa.
– Aikaisimmat vanhenemispäivät ovat helmikuussa, jolloin vanhenee noin 120 000 annosta, Kontio sanoo.
Astrazenecat vanhenivat ja hävitetään
Astrazenecan loput käyttämättömät noin 100 000 annosta sen sijaan vanhenivat tiistaina ja hävitetään. Astrazenecaa on käytetty enää yli 65-vuotiaille, sillä joillakin nuoremmilla rokotettavilla se aiheutti harvinaisen veren hyytymishäiriön.
Jatkossa Astrazenecan kaltaisena vararokotteena toimii Janssen, jota on Suomessa varastossa 68 000 annosta.
Sitä voidaan antaa yli 65-vuotiaille. Lisäksi Janssenia voivat saada myös muun ikäiset suomalaiset, jotka eivät voi terveydellisistä syistä ottaa rna-rokotetta. Janssen perustuu Astrazenecan tavoin adenovirusvektoriin.
– Kaikille on turvallisempaa saada jokin rokote, vaikka rna-rokotetta ei voisi ottaa, Kontio perustelee.
Omikronin päivityksiin voidaan reagoida
Oman pohdintansa aiheuttaa omikronmuunnos, joka saattaa aiheuttaa tarvetta päivittää rokotteita ensi vuoden puolella.
Jos tarjolla on päivitettyä rokotetta omikronmuunnosta vastaan, Suomen on tartuntatilanteen perusteella mahdollista valita, ostaako tehosteannoksiksi päivitettyä vai alkuperäistä.
– Rokotteen kehittämisessä menee noin kolme kuukautta. Päätöksenteolle on aikaa, Kontio sanoo.
Päätöksen rokotetyypin valinnasta tekisivät aikanaan todennäköisesti Krarin asiantuntijat.
– Tällä hetkellä ei ole viitteitä siitä, että omikron vaikuttaisi alentavasti rokotettujen vakavan taudin suojaan.
Kontio ei pidä todennäköisenä, että päivitetyllä rokotteella olisi tuntemattomia haittavaikutuksia. Influenssarokotteita päivitetään samoilla periaatteilla vuosittain.
Arviot nykyisten rna-rokotteiden tehosta omikronia vastaan ovat alustavia. Moderna arvioi, että päivitystä tarvitaan. Biontech taas arvioi, että vaikka omikron voi kiertää rokotetta ja tarttua helpommin, annettu rokote suojaa edelleen vakavalta taudilta hyvin.
Astrazenecat ja Janssenit enimmäkseen köyhille maille
Suomi on lähettänyt 3,65 miljoonaa käyttämätöntä Astrazenecan ja Janssenin rokotetta Covax-rokotusohjelman kautta matalatuloisiin maihin.
Näitä rokotteita tarvittiin Suomessa huomattavasti oletettua vähemmän, koska niissä oli suurempi riski vakavista haittavaikutuksista kuin rna-rokotteilla.
Varovaisuusperiaatteen vuoksi suomalaiset on rokotettu pääosin rna-rokotteilla. Toimivat rokotteet kuitenkin tilattiin etukäteen, joten niitä on jaettu ilmaiseksi köyhempiin maihin.
– Tarvittaessa lisälahjoituksiin aiotaan varautua. Pyrkimys on, että kaikki Suomessa käyttämättä jäävät rokotteet ohjataan niitä tarvitsevien maiden käyttöön suoraan rokotetehtaalta, sanoo STM:n lääkintöneuvos Sari Ekholm.
Käyttämättömiä rokotteita ohjattiin Ekholmin mukaan keväällä EU-maille, jotka tarvitsivat niitä. Syksystä alkaen ylimääräiset rokotteet on suunnattu Covaxin kautta.
Covax on muun muassa YK:n alaisten Maailman terveysjärjestön WHO:n ja lastenjärjestö Unicefin ohjelma.
Rokotteiden jakaminen ilmaiseksi köyhiin maihin ei ole pelkkää hyväntekeväisyyttä. Pandemia ja uusien varianttien kehittyminen hiipuu vasta, kun tarpeeksi moni on rokotettu koko maailmassa. Suomessa rokotteiden jako solidaarisesti on ulkoministeriön vastuulla.
