Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut nousevat jälleen ensi vuoden alussa. Terveyskeskuslääkärikäynti saa maksaa jatkossa enintään 30,20 euroa ja sairaalan poliklinikkakäynti 71,30 euroa, kun vielä viisi vuotta sitten vastaavat maksut olivat 20,60 euroa ja 41,80 euroa. Viidessä vuodessa enimmäismaksu on kasvanut terveyskeskuksissa siis 47 prosenttia ja sairaaloissa jopa 71 prosenttia. Nousua selittävät poikkeuksellisen nopean inflaation aiheuttamat indeksitarkastukset sekä maksujen aiemmat tuntuvat tasokorotukset.
Suomi erottuu Pohjoismaiden joukossa maana, jossa asiakasmaksut ovat jo valmiiksi korkeita. Maksurasitus kohdistuu erityisesti iäkkäisiin ja taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin – juuri heihin, joille palveluiden pitäisi olla helposti saavutettavia.
Merkki tilanteen vakavuudesta on se, että yhä useampi maksu päätyy ulosottoon. Vuonna 2024 ulosottoon joutui noin 90 000 terveyskeskusmaksua ja peräti 229 000 sairaala- ja muuta laitoshoidon maksua. Etelä-Pohjanmaallakin ulosottoon menneiden asiakasmaksujen määrä noin kaksinkertaistui vuodessa (ilkkapohjalainen.fi 6.2.).
Kun julkinen maksu ajautuu ulosottoon, seuraukset ovat ihmiselle raskaita. Velkaantuminen syvenee ja ulospääsy velkakierteestä vaikeutuu. Moni alkaa välttää hoitoon hakeutumista maksujen pelossa ja sinnittelee kotona, kunnes sairaus pahenee. Lopulta tämä johtaa raskaampiin ja kalliimpiin hoitotoimiin.
Samaan aikaan terveydenhuollon maksukatto nousee 53 eurolla jo 815 euroon. Vaikka katon täytyttyä terveyspalvelut muuttuvat pääosin maksuttomiksi, on katon taso liian korkea turvaamaan hoitoon pääsyn niille, joiden talous on valmiiksi tiukoilla. Tulevalla hallituskaudella on lainsäädännöllä varmistettava, että hyvinvointialueet alentavat tasasuuruisia terveydenhuollon maksuja pienituloisilta. Tämä olisi tärkeä askel kohti oikeudenmukaista, inhimillistä ja kestävää asiakasmaksujärjestelmää.