Vaasalaislähtöinen Emilia Kovanen valmistui medianomiksi reilu vuosi sitten Turun ammattikorkeakoulun elokuvan opinnoista, ja on päässyt nopeasti sisälle suomalaiseen elokuvakenttään.
Kesän hän vietti Vaasassa kahta työtä tehden: Ylioppilasteatteri Rampin menestysmusikaali Dingon tuottajana sekä toisena apulaisohjaajana elokuvaohjaaja Juho Kuosmasen tulevassa elokuvassa, jota kuvattiin kesällä Kokkolassa.
– Minulla on ollut onnekas polku elokuva-alalle, mikä on todella vaikea. Pääsin peruutuksen kautta jo ensimmäisenä opiskeluvuotena työharjoitteluun The Voice of Finlandille.
Sieltä saadut hyvät suositukset avasivat ovia uusiin tuotantoihin.
– Olin siis jo tiiviisti kiinni elokuva-alalla, kun viime keväänä valmistuin.
Palkittu lopputyö
Elokuvatuotannon medianomiopintojen lopputyö, vuoden 2025 keväällä ensi-illan saanut lyhytelokuva Ruhjottu mies on voittanut useita palkintoja kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla, ja elokuvaa on jo käännetty usealle eri kielelle.
Palkintoja on tullut kategorioissa kuten paras käsikirjoitus, paras ohjaus, paras debyytti, paras historiallinen elokuva, paras fiktio, paras perhedraama ja paras opiskelijaelokuva.
Kovanen on paitsi ohjannut, myös käsikirjoittanut ja tuottanut Ruhjotun miehen.
Palkittu elokuva pohjautuu Kovasen oman perheen historiaan. Elokuva kertoo Emilia Kovasen äidin vaarista Eino Forsellista, joka muutti ennen toista maailmansotaa Petsamoon lähelle Jäämerta Kolosjoen nikkelikaivokselle töihin.
– Sieltä saatiin nikkeliä Suomen armeija aseisiin. Siksi Saksa alkoi kiinnostua kaivoksesta ja lähetti sinne ns. "tutkijoita", Kovanen kertoo.
Lopulta Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen, ja otti kaivoksen haltuunsa 1939. Talvisodan jälkeen saksalaisjoukot räjäyttivät kaivoksen vetäytyessään Suomesta syksyllä 1944.
– Kaivoksen räjäytystä olen dramatisoinut elokuvassani, tehnyt siitä fiktiivisemmän.
Paperinipusta elokuvaksi
Isoisoisä päätyi Petsamosta Vaasaan yhdessä Helvi-vaimonsa kanssa, ja pariskunta rakensi omakotitalon Asevelikylään.
Vaasassa Eino Forselle kirjoitti Petsamon aikaansa liittyvät muistot juuri ennen kuolemaansa paperinipulle, jonka Kovanen löysi.
Sieltä isovaarin tekstin keskeltä löytyi elokuvan nimikin, Ruhjottu mies.
– Niillä sanoilla hän kuvaa tekstissä Petsamon kaivoksella pahoin haavoittunutta kehoaan.
Toiveissa elokuva
Pohjanmaalta
Sotien kaltaisten isojen aiheiden äärelle Kovasta ovat johdattaneet lapsuudessa ja nuoruudessa nähdyt epookkielokuvat, joita hän jo lapsena rakasti, kuten Tuntemattoman sotilaan eri versiot.
– Rukajärven tie, Lupaus, Kätilö, Pahat pojat, Härmä, Lapua, Kovanen luettelee suosikkielokuviaan.
Niitä hän katseli silloisessa lapsuutensa ja nuoruutensa kotikaupungissa Vaasassa.
Nuori elokuvantekijä sanoo rakastavansa kotimaisen elokuvan melankoliaa ja rosoista, realistista otetta samoin kuin historiallisia aiheita ja ihmisiä.
Yksi hänen lempiohjaajista on Aki Kaurismäki, melankolisen, menneisyyteen viittaavan näyttelijälähtöisen elokuvan mestarikuvaaja.
Elokuussa Ruhjottu mies matkasi Saimaan Film Festivaaleille, jonka suojelijana on Kaurismäki.
Seuraavaksi Kovanen suuntaa Inari 150-vuotta -käsikirjoituskilpailun finaaliin uudella kokopitkällä elokuvakäsikirjoituksellaan nimeltä Jäämerentie. Kovanen on yksi kymmenestä finaaliin valituista kilpailijoista.
