Lappajärven Veikkojen ripeä ja pirteä painija Petra Olli on voittanut jo toistakymmentä arvokisamitalia. Silti hänellä on nälkä yhä uusiin ja uusiin voittoihin.
20-vuotias Olli harrasti aikaisemmin painin ohella hiihtoa, keihäänheittoa ja pesäpalloa. Lopulta paini valikoitui hänelle ykköslajiksi. Menestymisensä perusteella hän teki oikean valinnan.
– Aion nyt tosissani katsoa, mihin asti minusta on painijana, Olli sanoo.
Maailman kolmanneksi paras. Petra Olli on oivassa talvivireessä. Helmikuun aikana otetut voitot sekä Ranskassa että Ruotsissa ovat nostaneet hänet kolmanneksi naispainin 60 kilon sarjan maailman rankingissa. Ruotsin turnauksen jälkeen hän jäi leireilemään länsinaapuriin, sillä vain kovat treenit ja tiukka vastus vievät eteenpäin.
Vähän ennen Ruotsin-keikkaansa Petra ehti olla 18 vuorokauden ajan Japanissa. Venäjällä hän on leireillyt usein, ja parin vuoden takainen Venäjän-retki on hänellä unohtumattomasti muistissa.
– Venäjä on suuri maa. Juna-, lento- ja bussimatkojen jälkeen huomasin olevani kaukana vuorilla. Siellä ei ollut juuri muita ihmisiä, vain vuohia ja aaseja.
– Jostain sieltä kumminkin löytyi treenikeskus, jossa oli 60–70 naispainijaa. Aamuisin seisoimme asennossa kauan ja käänsimme päätä aina siihen suuntaan, mihin käskettiin. Kokemus oli kova ja karu, mutta kai sen pitää ollakin, jos huipulle aikoo, Olli pohtii.
Paini inspiroi. Pohjanmaalla paini kuuluu luontevana osana elämänmenoon. Silti ihmettelijöitä riittää.
– Jotkut ovat kauhistelleet sitä, että painissa hiki virtaa ja että painija haisee pahalle. Mutta en minä suinkaan mene matolle näyttäytymään enkä sievistelemään. Menen painimaan.
Paini inspiroi nuorta naista, sillä itsensä haastaminen ja kovien otteluiden voittaminen tuntuvat hänestä hyvältä.
Olli on nopea, ja hän lukee hyvin vastustajiaan. Hän myös painii herpaantumattomasti loppuun asti.
– Kaikessa riittää kehitettävää. Kaipaan jämäkkyyttä kroppaani ja tekemiseeni ylipäätään. Fysiikkaani minun pitää myös kehittää.
Silloin, kun Olli ei paini, hän kuuntelee mielellään musiikkia, pääasiassa suomi-iskelmää.
– Tykkään Taikakuusta ja Jukka Kuoppamäestä. Myös Sillanpää on minulle kova sana. Ulkomaalaisista suosikkini on Bon Jovi, Olli kertoo.
Vaikka Olli on sitkeä ja kurinalainen urheilija, hän osaa myös nauttia elämästä.
– Odotan jo kesää. Kesän lämpö on ihanaa, aurinko ja kunnon kyljykset.
Tähtäimessä olympialaiset. Olli katsoo jo ensi vuoteen. Tuolloin Rio de Janeirossa järjestetään olympiakisat.
– Olympialaisiin pääsy on mielessäni koko ajan, vaikka päivä kerrallaan asioita teenkin. Paini sinänsä merkitsee minulle paljon, koska rakastan lajia ja haluan menestyä siinä. On myös viime vuosien aikana ollut mukava huomata, että joitakin asioita on tullut tehtyä oikein, Olli kertoo.
Hannu Ranta