Itsenäisyyspuolueen entisen puheenjohtajan (2004–2015) Antti Pesosen mukaan EU-eron kannatus on korkealla. Pesonen toivoisikin, että asiasta käytäisiin nykyistä enemmän julkista keskustelua.
– Helsingin Sanomien teettämän tuoreen kyselyn mukaan 30 prosenttia suomalaisista haluaa Suomen eroavan Euroopan unionista. EU-jäsenyyden kannattajia kyselyssä on 56 prosenttia. Kansanäänestyksen järjestämistä EU-jäsenyydestä kannatti 43 ja vastusti 50 prosenttia vastaajista. EU-eron kannatus on olosuhteet huomioiden korkealla. On huomattava, että asiasta ei ole käyty Suomessa käytännössä ollenkaan julkista keskustelua. Monet merkittävät vaikuttajat levittävät jatkuvasti puolitotuuksia ja suoranaisia valheita. Puolitotuus on muun muassa se, että EU-jäsenyys mahdollistaa vapaan liikkumisen ja kaupankäynnin EU-alueella. Nämä vapaudet toteutuvat kuitenkin myös ilman EU-jäsenyyttä muun muassa Norjan, Islannin ja Sveitsin tapaan. Edelleen levitetään myös valhetta, että EU:sta ei voi erota, Pesonen toteaa kannanotossaan.
Itsenäisyyspuolue (IPU) vaati Suomen EU-eroa vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Se sai puoli prosenttia äänistä ja jäi eduskunnan ulkopuolelle. Pesosen mukaan vastaus riippuu kysymyksestä.
– Jos kysymys asetetaan siten, että "Kannatatko Suomen valtiollisen itsenäisyyden palauttamista EU:sta eroamalle?", kyllä-äänten osuus on varmasti yli 30 prosenttia. Jos ja kun voidaan tuoda EU-jäsenyyden vaihtoehdot kansalaisten tietoon, enemmistö suomalaisista tulee kannattamaan EU-eroa. Tämän nykyinen valtarakenne hyvin tiedostaa. Siksi se nostaa "vaihtoehdoksi" itselleen mieluisia vastustajia, kuten suomalaisia jymäyttäneet perussuomalaiset, Pesonen jatkaa kannanotossaan.
Entisen puheenjohtajan mukaan suomalaisia peloteltiin ennen EU-jäsenyyttä yksin jäämisellä ja maan muuttumisella Albanian kaltaiseksi.
– EU-jäsenyys ei kuitenkaan ole tuonut mitään sellaista hyvää, mitä emme olisi saaneet unionin ulkopuolella. Maksamme yhä enemmän – EU:lle menevät tullitulot huomioiden yli tuhat miljoonaa euroa tänäkin vuonna – siitä, että EU tuhoaa yhteiskuntaamme. EU:n ensimmäisessä perustuslakiluonnoksessa vuonna 1994 EU:sta eroava jäsenmaa otettiin suosituimmuusasemaan suhteessa unioniin. Hyväksytyissä EU-sopimuksissa tällaista lausumaa ei ole. Se olisi ilmeisesti ollut liian suuri houkutin. Pelotteluun EU-eron seurauksilla kannattaa kuitenkin suhtautua kuten muuhunkin EU-propagandaan eli suurella varauksella, Pesonen toteaa kannanotossaan.