Niin sanottu käännytyslaki voidaan säätää poikkeuslakina, kunhan siihen lisätään sääntelyä oikeusturvakeinoista, arvioi perustuslakivaliokunta lausunnossaan. Perustuslakivaliokunnan lausunto käännytyslaista hyväksyttiin tänään äänin 15–2.
Perustuslakivaliokunnan mukaan on ilmeistä, että käännytyslaki on ristiriidassa kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin kuuluvan ehdottoman palautuskiellon kanssa.
Poikkeaminen kansainvälisistä ihmisoikeusvelvoitteista on valiokunnan mukaan kuitenkin ajallisesti, alueellisesti ja sisällöllisesti rajattu ja lain rajatun soveltamisalueen ulkopuolella ihmisoikeusvelvoitteet ovat täysimääräisesti voimassa.
Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että eduskunnan hallintovaliokunnan on syytä tarkkaan selvittää käännytyslain suhdetta EU-oikeuteen.
Perustuslakivaliokunnan mukaan myös niin sanotun kiiremenettelyn käytön edellytykset täyttyvät käännytyslain säätämisessä.
– Ehdotonta valtiosääntöoikeudellista estettä käsitellä nyt arvioitu poikkeuslaki siihen tehtyine tarkennuksineen poikkeuksellisesti ei ole, valiokunta kirjoittaa tiedotteessaan.
Hallituksen esityksen mukaisesti käännytyslaki olisi määräaikaisena voimassa vuoden voimaantulosta.
Päätökseen rajoittaa turvapaikkahakemusten vastaanottamista rajatulla osalla Suomen valtakunnanrajaa voisi tehdä enintään kuukauden ajaksi kerrallaan. Maahantulijan kansainvälistä suojelua koskeva hakemus voitaisiin kuitenkin ottaa vastaan tietyissä poikkeustapauksissa.
Valtioneuvosto toteaisi tarpeen rajoituspäätöksen tekemiselle yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa.
Oikeusturvamenettely lisättävä esitykseen
Lakiesitykseen on kuitenkin valiokunnan mukaan lisättävä jonkinlainen säännös jälkikäteisestä oikeusturvamenettelystä.
Jälkikäteinen oikeusturvamenettely tarkoittaa käytännössä sitä, miten kielteisestä turvapaikkapäätöksestä voidaan valittaa. Normaalisti prosessi tapahtuu hallinto-oikeuden kautta Suomessa.
Oikeusturvamenettelyn puuttumista ei oltu hallituksen esityksessä perusteltu käytännössä lainkaan, sanoo perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.).
– Ilman tällaista menettelyä tätä lakia ei voida lainkaan säätää. Tämä on ainoa edellytys sille, että laki voidaan poikkeuslakina säätää, hän sanoo.
Valiokunnan vaatimaa oikeusturvakeinoa käyttävä henkilö voitaisiin joka tapauksessa poistaa maasta, joten kyseessä ei olisi tavallinen valitustie.
Mikä valitusväylä käytännössä olisi, on epäselvää. Sellainen lakiin pitäisi kuitenkin valiokunnan mukaan lisätä. Asiaa jouduttaneen siis puntaroimaan ainakin hallintovaliokunnassa.
– Voidaanko tämän kanssa rinnakkain tai sen sijasta käyttää menettelyä, jossa turvapaikkaa haetaan Suomen ulkomaisesta edustosta? Tai millaista pikakäsittelyä rajalla voitaisiin kehittää, että se olisi voimakkaammin yksilöllistä, sanoo valiokunnan pitkäaikainen jäsen Johannes Koskinen (sd.)
Ristiriitainen kansainvälisten velvoitteiden kanssa
Helsingin Sanomat kertoi perjantaina, ettei yksikään perustuslakivaliokunnan kuulemasta 18 oikeustieteilijästä pidä käännytyslain säätämistä mahdollisena. Lakiesitys on saanut voimakasta kritiikkiä Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettua myöten.
Puheenjohtaja Vestmanin mukaan valtaosa valiokunnan kuulemista asiantuntijoista oli valiokunnan kanssa samaa mieltä siitä, että lakiesitys on ristiriidassa Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa.
Hänen mukaansa valiokunnan kuulemista asiantuntijalausunnoista löytyi kuitenkin tukea sille, että laki voidaan säätää, kun poikkeus on riittävän rajattu.
– Eli tämän poikkeuslakiesityksen ristiriitaisuus kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa ei estä säätämästä sitä poikkeuslakina, koska tämä laki merkitsee vain rajattua poikkeusta ihmisoikeusvelvoitteista, hän selventää.
Hän myös totesi, että Suomessa perustuslakivaliokunta tekee oikeudellisen harkinnan, riippumatta siitä mitä mieltä "jotkut yksittäiset asiantuntijat ovat". Valiokunta ei myöskään ota kantaa lain poliittiseen hyväksyttävyyteen.
– En pidä merkityksellisenä, kuinka moni asiantuntija oli mitäkin mieltä. Perustuslakivaliokunta tekee harkinnan ja ratkaisee asian. Muussa tapauksessa valta tulkita perustuslakia siirtyisi perustuslakivaliokunnan ulkopuolelle, hän sanoo.
Rajavartija ei syyllistyisi virkarikokseen
Valiokunta otti lausunnossaan kantaa myös rajavartiomiehen oikeusasemaan.
– Soveltamalla tätä poikkeuslakia siten kuin se on säädetty, rajavartiomies ei syyllisty virkarikokseen, Vestman sanoo.
Rajavartijoita edustavat tahot ovat olleet huolissaan siitä, että lakiesityksen mukaan yksittäiselle rajavartijalle tulisi liian suuri vastuu arvioida poikkeustapauksia.
Lain nojalla voidaan estää turvapaikanhaku rajalla, mutta siihen sisältyy poikkeuksia, joita rajavartijoiden pitäisi arvioida. Maahan pitäisi kuitenkin päästää esimerkiksi ihmisiä, joita uhkaa kotimaassaan kidutus.
– Yksittäinen rajavartija voi joutua hankalaan asemaan, mutta huoli virkarikokseen syyllistymisestä on poistettu, Vestman sanoo.
Ei suoraa vihreää valoa
Johannes Koskisen mukaan valiokunnan esityksessä ei puhuta hallituksen esityksen tavoin kiertoilmaisuin "jännittyneisyydestä kansainvälisen oikeuden kanssa" vaan kerrotaan avoimesti ristiriidat ja se, mikä laissa merkitsee poikkeamista kansainvälisistä sopimuksista.
Hänen mukaansa perustuslakivaliokunta ei kuitenkaan näytä esitykselle suoraan "vihreää valoa".
– Tällaisellaan tämä olisi punaisen valon takana. Keltaista vilkkuvaloa näytetään, jotta hallintovaliokunta tekisi tähän kaikki muutokset, joita tähän oikeudellisesti edellytetään.
Koskisen mukaan normaalisti laki palautettaisiin hallitukselle, mutta lain säätämiseen vaikuttavat tällä hetkellä aikapaineet.
Kun häneltä kysyttiin paineista tarkemmin, hän vastasi tämän pohjautuvan rajantakaisiin tietoihin. Lisäksi Venäjän vastainen raja on ollut jo kuukausia kiinni, vaikka sen piti olla vain väliaikainen toimenpide.
Siksi lakia ei voida palauttaa kuukausiksi hallitukselle, vaan sen on edettävä eduskunnan käsittelyyn.
– Eduskunnassa lain käsittelyssä ovat mukana myös kaikki parlamentaariset voimat, hän sanoo.
Kontula: Kyse ei ole vain yksittäisestä laista
Eriävän mielipiteen esityksestä jättivät Fatim Diarra (vihr.) ja Anna Kontula (vas.). Kontulan ja Diarran mukaan perustuslakivaliokunta käveli asiantuntijoiden yli hyväksyessään ihmisoikeussopimusten rikkomisen.
Kontula sanoi tiedotustilaisuudessa pitämässään puheenvuorossa toivovansa, että suomalaiset ymmärtävät, miten poikkeuksellisesta tilanteesta on kysymys.
– Kyse ei ole vain yksittäisestä laista. Aina kun puhutaan perustuslakivaliokunnan lausunnoista, puhutaan linjauksista, jotka kantavat vuosikymmenten päähän. Perustuslakivaliokunnan lausunto toimii ennakkotapauksena myös tulevissa tapauksissa.
– Tämä on historiallinen lausunto. Siinä ensimmäisen kerran eksplisiittisesti Suomen valtio sivuuttaa ihmisoikeusjärjestelmän ja EU-oikeuden, hän sanoi.
Hän myös otti kantaa poikkeuksellisen voimakkaasti valiokunnan työskentelyyn.
– Olen ollut perustuslakivaliokunnan jäsen vuodesta 2011 enkä ole koskaan nähnyt vastaavaa. Olen kaikkina näinä vuosina voinut luottaa siihen, että valiokunta suojelee omaa integriteettiään. Nyt ensimmäistä kertaa minun kokemukseni aikana perustuslakivaliokunta on eksynyt pahemman kerran. Olen hyvin huolissani, hän sanoo.
Perustuslain muuttaminen käsitellään eduskunnassa yleensä niin sanotussa normaalissa perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Tällöin eduskunta käsittelee sen tavallisen lain tapaan ja hyväksyy lakiehdotuksen tavallisella enemmistöllä lepäämään seuraavien eduskuntavaalien yli. Vaalien jälkeen lakiehdotus hyväksytään kahden kolmasosan enemmistöllä.
Perustuslakia voidaan muuttaa yhdessäkin eduskunnassa, jos muutos julistetaan viiden kuudesosan enemmistöllä kiireelliseksi. Tällöin perustuslain muutos voidaan hyväksyä samalla vaalikaudella.
Jos laki siis halutaan voimaan jo tällä hallituskaudella, tarvitsee se viiden kuudesosan enemmistön.