Eduskunnan perustuslakivaliokunta näyttää vihreää valoa niin sanotun käännytyslain voimassaolon jatkamiselle vuoden 2026 loppuun asti. Valiokunnan enemmistö katsoo, että lain voimassaolon pidentäminen voidaan säätää poikkeuslakina. Perustuslakivaliokunta sai perjantaina valmiiksi lausuntonsa väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi.
– Esitys perustuu valtiosääntöoikeudellisesti hyväksyttävään ja erittäin painavaan perusteeseen torjua vieraan valtion Suomeen kohdistuvaa vaikuttamista, joka tapahtuu maahantulijoita hyväksikäyttämällä, sanoi perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) tiedotustilaisuudessa.
Hallitus esittää viime vuonna poikkeuslakina hyväksytyn käännytyslain voimassaolon jatkamista puolellatoista vuodella. Nykyinen laki tuli voimaan heinäkuussa ja on voimassa vuoden ajan. Lakia ei ole kertaakaan jouduttu ottamaan käyttöön.
Lausuntokierroksella oikeuskansleri muun muassa vaati hallitukselta tarkempia perusteluja, miksi voimassaolon jatkaminen on välttämätöntä ja juuri puolellatoista vuodella.
Perustuslakivaliokunta ei kerro perusteluita pidemmän määräajan välttämättömyydelle, koska perustelut nojaavat salassapidettävään tietoon.
– Jatkoaika perustuu hallituksen esitykseen. Valiokunta on sen arvioinut ja katsoi, että ei ole ehdotonta estettä tälle määräajalle, Vestman sanoi.
Välineellistetyllä maahantulolla tarkoitetaan sitä, että Venäjä toisi turvapaikanhakijoita itärajalle painostaakseen Suomea. Lain perusteella turvapaikkahakemusten vastaanottamista voidaan rajoittaa tällaisessa tilanteessa.
Ei ryhmäpäätöksiä
Vihreiden Fatim Diarra, SDP:n Elisa Gebhard ja vasemmistoliiton Johannes Yrttiaho jättivät lausuntoon yhteisen eriävän mielipiteen. He katsovat, että esitys on edelleen ristiriidassa Suomen perustuslain, EU-oikeuden ja ihmisoikeussopimusten ja niitä koskevan tulkintakäytännön kanssa.
Gebhard on varajäsen perustuslakivaliokunnassa. Hän osallistui päätöksentekoon, koska SDP:n varsinaisista jäsenistä Johanna Ojala-Niemelä oli estynyt osallistumasta kokoukseen.
– Perustuslakivaliokunnassa tehdään yksilöinä arviot, niistä ei sinänsä pitäisi tehdä mitään ryhmäpäätöksiä. Meilläkin oli nyt yksi ryhmän edustajista eri mieltä tästä oikeudellisesta arviosta, sanoi valiokunnan jäsen Johannes Koskinen (sd.) tiedotustilaisuudessa.
SDP:llä on perustuslakivaliokunnassa neljä jäsentä.
Eduskunnan roolia arvioitava
Mietinnön rajalaista tekee hallintovaliokunta. Perustuslakivaliokunta kehottaa sitä arvioimaan käsittelyssään eduskunnan roolia tilanteessa, jossa laki otettaisiin käyttöön konkreettisesti. Lain soveltamiskynnys on erittäin korkea. Käyttöönoton kriteerien täyttymisen toteaisi esityksen mukaan valtioneuvosto yhdessä presidentin kanssa.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan ei ole estettä päättää lain voimassaolon jatkamisesta kiireellisessä menettelyssä. Tämä tarkoittaa, että ensin asia julistetaan kiireelliseksi viiden kuudesosan enemmistöllä ja sen jälkeen siitä päätetään kahden kolmasosan enemmistöllä.
Valiokunta nojasi Vestmanin mukaan aiempaan lausuntoonsa siitä, että lakiesitys täyttää perustuslain vaatimukset rajatulle poikkeukselle.
– Se on asiallisesti, ajallisesti ja alueellisesti rajattu poikkeus.
-----
Juttua on korjattu klo 13.07: Jutussa luki aiemmin virheellisesti Elisa Gebhardt, nimi on Gebhard.
