Eduskunnan perustuslakivaliokunta ei pidä EU:n puheenjohtajamaan Unkarin esittämää lapsipornon estämismallia hyväksyttävänä. Perustuslakivaliokunnan mielestä Suomen ei tule hyväksyä Unkarin esitykseen sisältyvää niin sanottua tunnistamismääräystä koskevaa sääntelyä nyt ehdotetussa muodossa.
Unkarin asetusehdotuksen mukaan verkkopalveluntarjoajat voitaisiin tietyin edellytyksin tunnistamismääräyksellä velvoittaa tunnistamaan ja torjumaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää materiaalia alustoillaan.
Perustuslakivaliokunta sai perjantaina valmiiksi lausuntonsa lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjumista koskevasta CSAM-asetusehdotuksesta.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Heikki Vestmanin (kok.) mukaan valiokunta on kirjoittanut vuosien mittaan asetusehdotuksesta kaksi aiempaakin lausuntoa. Vestmanin mukaan Unkarin kompromissiesitys on kehittynyt parempaan suuntaan, mutta se ei edelleenkään ole sellainen, jonka Suomi voisi hyväksyä.
– Se ei ole vieläkään ongelmaton perustuslaissa turvatun luottamuksellisen viestin salaisuuden kannalta, Vestman sanoi STT:lle.
Hallitus ollut valmis hyväksymään
Valiokunta muistuttaa lausunnossaan, että rikosperusteinen puuttuminen luottamuksellisen viestin salaisuuteen edellyttää konkreettista ja yksilöityä rikosepäilyä.
– Tunnistamismääräys kohdistuu edelleen palveluntarjoajiin ja heidän osaltaan lähtökohtaisesti kaikkien palveluja käyttävien viestintään, jolloin sen soveltaminen voi muodostua varsin laajaksi ja yksilöimättömäksi, valiokunta kirjoittaa.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on ollut valmis tukemaan Unkarin kompromissiesitystä. Sisäministeriön muistion mukaan Unkarin kompromissiesityksessä "vastataan riittävällä tavalla valtioneuvoston kannassa ja suuren valiokunnan lausunnossa esiin nostettuihin huomioihin ja reunaehtoihin", mutta perustuslakivaliokunta ei jaa tätä käsitystä.
– Perustuslakivaliokunnan mielestä Suomen ei tule hyväksyä puheenjohtajavaltion kompromissiesitystä tunnistamismääräystä koskevilta osin, perustuslakivaliokunta kirjoittaa.
Perustuslakivaliokunta pyysi lokakuussa sisäministeriöltä lisäselvityksen asetusehdotuksesta. Vestman sanoi tuolloin, että ministeriöltä tarvittiin vielä lisäselvitystä siitä, minkä tyyppistä luottamuksellisten viestien valvontaa asetusehdotuksen mukainen teknologia mahdollistaa.
Muutkin valiokunnat kriittisiä
Perustuslakivaliokunta päätyy lausunnossaan samansuuntaiselle kannalle kuin oman lausuntonsa tiistaina valmiiksi saanut eduskunnan hallintovaliokunta. Hallintovaliokunta kertoi tukevansa Unkarin kompromissiehdotusta vain osittain. Myös hallintovaliokunnan mukaan kompastuskivenä oli tunnistamismääräystä koskeva sääntely.
Lokakuussa eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta esitti yksimielisesti Unkarin kompromissiesityksen hylkäämistä. Valiokunnan puheenjohtajan Jouni Ovaskan (kesk.) mukaan kompromissiesitys tarkoittaisi toteutuessaan laajaa viestinnän joukkovalvontaa ja palveluiden turvallisuuden heikentymistä. Myös hyöty rikostutkinnalle olisi Ovaskan mukaan varsin rajallinen.
Ovaskan mukaan liikenne- ja viestintävaliokunnan kuulemat asiantuntijat olivat erittäin kriittisiä asetusluonnosta kohtaan.
Valiokunnat antavat lausuntonsa eduskunnan suurelle valiokunnalle, joka päättää Suomen kannasta myöhemmin tässä kuussa.