Sisäpolitiikka ei kuulu tasavallan presidentille. Aamulehden artikkelitoimituksen päällikön Matti Mörttisen ja politiikan toimittajan Lauri Nurmen uudessa kirjassa kuitenkin kerrotaan, miten Sauli Niinistö puuttui kilpailukykysopimuksen eli kikyn syntymiseen.
Kilpailukykysopimuksella Suomen kilpailukykyä verrokkimaihin parannetaan leikkaamalla yritysten työvoimakustannuksia. Esimerkiksi julkisen puolen työntekijöille kiky on tarkoittanut lomarahojen leikkaamista ja kaikille työntekijöille työajan lisäämistä kolmella työpäivällä vuodessa. Sen vuoksi ensin yhteiskuntasopimukseksi kutsuttu kilpailukykysopimus oli kiistanalainen kysymys. Edelleenkin palkansaajapuolella on toivottu, että esimerkiksi lomarahaleikkauksista luovuttaisiin jo ensi vuonna.
Maanantaina julkistetussa Sauli Niinistö -Mäntyniemen herra -kirjassa kerrotaan, että Niinistö kutsui työnantajaa edustavan Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ja Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n ylimmän johdon virka-asuntoonsa Mäntyniemeen. Tämä tapahtui 4. joulukuuta 2015. Aamutilaisuuteen osallistuivat EK:sta toimitusjohtaja Jyri Häkämies , hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta , Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin ja Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan .
SAK:sta Mäntyniemessä olivat presidentin vieraina silloinen puheenjohtaja Lauri Lyly , Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto , Palvelualojen ammattiliiton PAM:in puheenjohtaja Ann Selin , AKT:n Marko Piirainen ja Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta . Eloranta johtaa nykyisin SAK:ta.
Neuvottelu salattiin valtiovarainministeriltä
Niinistö laittoi Mörttisen ja Nurmen mukaan arvovaltansa peliin ja vetosi sekä EK:n että SAK:n edustajiin, jotta nämä solmisivat kilpailukykysopimuksen.
Aamukokouksesta Mäntyniemessä ei kerrottu silloiselle valtiovarainministerille Alexander Stubbille (kok.) eikä oppositiossa olevalle sdp:n puheenjohtajalle Antti Rinteelle . Nurmi muistuttaa, että yleensä Rinne tiesi kaiken, mitä SAK:ssa tapahtuu.
Nurmen mukaan Niinistö on halunnut pitää osallisuutensa kikyyn salassa.
– Mitä olisi tapahtunut, jos joulukuussa 2015 olisi kerrottu, että Niinistö oli kutsunut SAK:n ja EK:n johtajat Mäntyniemeen sen vuoksi, että kiky pitää saada, Nurmi kysyy.
Nurmen mukaan olisi syntynyt poliittinen myrsky ja keskustelu siitä, ylittikö Niinistö valtaoikeutensa.
Kirjassa nimettömänä esiintynyt suomalaisen politiikan avainvaikuttaja oli todennut: "Niinistö otti hirvittävän riskin, Itse en ottaisi näin suuria riskejä valtaoikeuksien ylittämiseen liittyvissä kysymyksissä."
Mäntyniemessä käytiin salaisia neuvotteluja. Julkisuudessa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) järjesti hieman ennen Mäntyniemen tapaamista virka-asunnollaan Kesärannassa Aamulehden toimittajien "valetiedotustilaisuudeksi" kutsuman tiedotustilaisuuden.
Sipilän mukaan edellytyksiä neuvotteluiden jatkamiselle ei ollut, vaan Sipilä halusi taata kiky-neuvotteluiden jatkamiselle työrauhan ja johti siksi mediaa harhaan. Virallisesti neuvotteluiden jatkamisesta kerrottiin tammikuussa.
Aamulehden toimittajat pohtivat kirjassaan, oliko Niinistö muuttumassa 2000-luvun Kekkoseksi, koska halusi arvovallallaan patistaa työmarkkinajohtajia kiky-sopimukseen.
Sauli Niinistöstä julkistetaan kirja myös tiistaina. Niinistön ensimmäistä presidenttikautta analysoivan kirjan on kirjoittanut Kalevan entinen pääkirjoitustoimittaja Risto Uimonen .
Hannamari Ahonen