Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Jussi Niinistö on enemmän pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kuin valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) linjoilla valtion menojen uusien leikkausten tarpeesta.
Sipilä sanoi viikonloppuna Helsingin Sanomissa, ettei Suomen tarvitse tehdä Petteri Orpon väläyttämiä 1–2 miljardin euron lisäleikkauksia ensi keväänä.
– Tämä hallitus ei ole keskustellut lisäleikkauksista. Perussuomalaisten kanta on se, että leikkaus- ja kiristyslinja on nyt aika lailla loppuun käyty, puolustusministeri Jussi Niinistö linjaa.
Niinistön mukaan perussuomalaiset ovat sitoutuneet hallitusohjelmassa määriteltyihin 4 miljardin euron leikkauksiin, mutta kaikki muu on auki. Hän sanoo kuitenkin ymmärtävänsä Orpoa siinä, että hänen tehtävässään joutuu synkistelemään.
– Se on pessimistinen skenaario, ja pessimisti ei pety koskaan. Mutta kyllä taloudessa on kasvun merkkejä ja toivomme, että positiivinen trendi jatkuisi eikä lisäleikkauksiin tarvitsisi mennä. Siinä olisi vaarana ostovoiman kannalta koko talouden näivettyminen, Niinistö varoittaa.
Markkinat eivät pakota lisäleikkauksiin
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä pitää hallitusohjelman neljän miljardin leikkauksia sopivana kompromissina. Sillä saadaan julkisen talouden velkaantumista hillittyä ilman, että haitataan kotimaista kysyntää liian paljon.
– Mutta myös meidän tuoreimmat laskelmamme osoittavat, että näillä toimilla julkisen talouden velkaantumista ei saada taittumaan tällä vaalikaudella. Velka jatkaa lievää nousua suhteessa kokonaistuotantoon vaalikauden lopulle saakka.
– Jos talouden rakennetta ei pystytä muuttamaan paremmin kasvua tukevaan suuntaan, jossain vaiheessa joudutaan turvautumaan uusiin julkisen talouden säästöihin. Mutta me emme lähtisi tekemään sellaista johtopäätöstä, että tällaisten leikkausten paikka on ensi keväänä. Tärkeintä on saada aikaan rakenteellisia uudistuksia, jotka ajan mittaan lisäävät julkisen talouden kestävyyttä niin, ettei lisäleikkauksiin tarvitse turvautua.
Vihriälän mukaan myöskään markkinat eivät pakota Suomea lisäleikkauksiin, mistä kertoo alhainen korkotaso suhteessa Saksan korkotasoon.
– Markkinat eivät katso, että olisimme iso riski. Vaikka velkataso nousee, mikä on pitemmän päälle huolestuttavaa, meillä ei ole pakkoleikkausten tilannetta edessä.
Vihriälä perää etenkin työmarkkinoiden uudistuksia ja sote-uudistuksen toteuttamista.
– Jos ei rakennepuolella päästä eteenpäin, jossain vaiheessa uudet leikkaukset tulevat vastaan, hän varoittaa.
Vartiaiselta madonluvut
Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) kirjoittaa blogissaan, että valtiovarainministeriön talousennusteen mukaan hallituksen asettamasta työllisyystavoitteesta on toteutumassa vain puolet, eli runsaat 50 000 henkeä. Tavoite oli 110 000.
Myöskään 15–64-vuotiaiden työllisyysaste ei nouse 68 prosentista 72 prosenttiin, vaan jää ilmeisesti vuonna 2019 hieman alle 70 prosenttiin. Suomen julkinen velka on Vartiaisen mukaan edelleen räjähtävällä uralla.
Vartianen perää uutta rakenneuudistusten ohjelmaa ja julkistalouden suunnitelmaa, jolla hallituksen alkuperäiset tavoitteet saavutetaan uskottavassa aikataulussa.
– Hallitus ei voi kuvitella, että vaikeat päätökset on tehty. Hallitusohjelma on tarkistettava viimeistään tulevana keväänä, taloustieteilijänä tunnettu Vartiainen vaatii.
AKI TAPONEN / LÄNNEN MEDIA