Kuluneen viikon aikana on käyty paljon keskustelua perintö- ja lahjaveron mahdollisesta poistamisesta.
Vaikka onkin tiedossa, että asia koskee niin yksittäisiä, tavallisia kansalaisia kuin suuryritysten omistajaperheitä, olen yllättynyt ja hieman otettukin kaikesta siitä palautteesta, jota olen saanut kommentoituani asiaa muun muassa Helsingin Sanomissa, Iltalehdessä ja Kauppalehdessä.
Kehysriihen alla emme ole halunneet käydä tätä keskustelua liikaa julkisuuden kautta, mutta ei se mikään salaisuus ole, että RKP:n pitkä linja on ollut korvata perintö- ja lahjavero järkevästi rakennetulla luovutusvoittoveromallilla.
Yhteydenotoista muistan erityisesti erään seniorikansalaisen hyvinkin henkilökohtaisen kertomuksen.
Kyseinen henkilö oli tehnyt kaikkensa auttaakseen osatyökykyistä tytärtään sekä muutama vuosi sitten kuolleen toisen lapsensa alle 10-vuotiasta lasta. Kyseisen lapsenlapsen elossa oleva vanhempi kärsi myös vakavista terveyshuolista.
Osatyökykyistä tytärtään seniorikansalainen auttoi maksamalla asuntolainan lyhennyksiä lahjaveroineen. Lapsenlapselle hän oli hankkinut asunnon mahdollisimman läheltä edelleen elossa olevan vanhemman tarvitsemia terveyspalveluja.
9-vuotiasta lapsenlasta odottaa potentiaalinen 40 000 euron perintövero, asunnon myynti laskumarkkinassa sekä muutto kauemmas ainoan vanhemman tarvitsemista terveyspalveluista.
Naapurimaassamme Ruotsissa sosialidemokraattinen hallitus onnistui poistamaan perintö- ja lahjaveron jo reilut 20 vuotta sitten.
Silloisessa keskustelussa puhuttiin oikeudenmukaisuudesta, kilpailukyvystä ja kasvusta. Eli juuri niistä teemoista, jotka ovat avainasemassa myös Suomen tulevaisuuden kannalta.
On selvää, että perintö- ja lahjaveron poistolla on jokin osuus siihen, että kotitaloudet Ruotsissa ovat huomattavasti vauraampia ja maan talous on muutenkin kasvanut ihan eri tahtia verrattuna Suomeen 20 viime vuoden aikana.
Ne asiantuntijat, jotka vastustavat kyseisen veron korvaamista järkevästi rakennetulla luovutusvoittoverolla – eli sillä, että maksetaan, kun jotain realisoidaan ja rahaa myös käytännössä on – eivät selvästikään näe itse ihmistä lukujen takana.
Olen käynyt paljon keskusteluja myös elinkeinoelämän edustajien kanssa. Siellä näyttää olevan paljon enemmän kannatusta perintö- ja lahjaveron poistolle kuin esimerkiksi yhteisöveron keventämiselle.
Itse näen siis, että perintö- ja lahjaveron poistaminen toisi valtaosalle kaikista suomalaisista taloudellista liikkumatilaa, joka omalta osaltaan keventäisi muun muassa henkistä kuluttamisen lukkoa ja toisi muutoinkin positiivista dynamiikkaa ja tulevaisuuden uskoa talouteen.