Perintätoimistot käyttävät asemaansa väärin velkomuskanteissa, Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tutkimus osoittaa. Vuosina 2022–2024 on laitettu vireille vuosittain tuhansia kyseenalaisia summaarisia velkomuskanteita, jotka liittyvät usein kulutusluottoihin.
Perintätoimistojen ja niiden käyttämien lakitoimistojen perusteettomat vaatimukset hyväksytään KKV:n mukaan helposti oikeudessa. Monet velalliset eivät uskalla tai osaa riitauttaa velkomuskannetta. Sadat kuluttajat ovat kiistäneet kanteet, mutta yhtiöt ovat jatkaneet niiden ajamista.
– Useissa tapauksissa on syytä epäillä, että perinnän kohteena olevat saatavat ovat merkittävältä osin perusteettomia, sanoo KKV:n johtava asiantuntija Jari Suurla tiedotteessa.
Hänen mukaansa monet maksavat perusteettomia velkoja tai ovat vastaamatta kanteeseen, jolloin kanne on ratkaistu yksipuolisella tuomiolla velkojan hyväksi.
– Yleiskuva viime vuosien tapahtumista summaarisessa menettelyssä on huolestuttava, hän sanoo.
Suppeampi ja kevyempi menettely
KKV:n tutkimuksessa tarkasteltiin kuluttajien oikeudellista asemaa ja mahdollisuuksia päästä oikeuksiinsa summaarisissa velkomusasioissa.
Summaarinen menettely on tavallista oikeudenkäyntiä suppeampi ja kevyempi menettely, jonka käynnistää kantaja eli tässä tapauksessa perintätoimija. Jos vastaaja, esimerkiksi yksittäinen kuluttaja, ei kiistä kantajan vaatimusta, kanne voidaan hyväksyä yksipuolisella tuomiolla. Yksipuolinen tuomio antaa velkojalle oikeuden hakea saatavia ulosoton kautta.
– Velkomusasian kantajalla on käytössään valmiit järjestelmät, edullinen ja riskitön menettely sekä mahdollisuus vetäytyä vaatimuksistaan ilman seuraamuksia, sanoo KKV:n johtava asiantuntija Ari Luukinen tiedotteessa.
Hän huomauttaa, että vastaajalla eli tyypillisesti yksittäisellä kuluttajalla puolestaan on niukat tiedot ja riski kulujen syntymiselle, mikä heikentää heidän mahdollisuuksiaan puolustautua.
