Lastensuojelu tarvitsee perhehoitajia, eli sijaisperheitä. Jos perhehoitajia ei ole, ei meillä myöskään ole perhehoitoa, ja tällöin huostaanotetut lapset joudutaan sijoittamaan laitoksiin. Se on inhimillisesti paljon huonompi vaihtoehto, ja yhteiskunnan kannalta myös monin verroin kalliimpaa.
Pohjanmaan hyvinvointialue on tehnyt vuoden 2024 aikana niin merkittäviä perhehoitoa heikentäviä ratkaisuja, että päädyimme hätähuutona kirjoittamaan tämän mielipidekirjoituksen.
Hyvinvointialue jatkoi perustamisvaiheessaan Vaasan käyttämällä toimintamallilla, jonka toimivuuteen on käyty muualtakin tutustumassa. Malli on tarjonnut tukea perhehoitajille, ja perhehoidossa vaadittava viranomaisosaaminen on ollut korkealla tasolla. Tehtyjen ratkaisujen kautta tämä toimiva malli on nyt romuttunut.
Aiemmin perhehoidon tiimi oli itsenäinen, oman päällikkönsä alaisuudessa toiminut tiimi, joka keskittyi perhehoitajien rekrytoimiseen, heidän valmentamiseensa sekä oikean perhehoitoperheen löytämiseen huostaanotetuille. Heillä oli osaamista sekä resursseja kehittää perhehoitoa. Tiimissä oli sosiaaliohjaajien lisäksi kaksi sosiaalityöntekijää, joiden työnkuvaan kuului myös perhehoitajien toimeksiantosopimusten laatiminen.
Syksyllä tämä hyvin toimiva kokonaisuus romutettiin siirtämällä sosiaalityöntekijät muualle. Järkevä toiminta ilman perhehoidon sosiaalityöntekijöitä ei ole mahdollista.
Tuon jälkeen tehtiin vielä isompi virhe, kun koko perhehoidon tiimi siirrettiin lastensuojelun organisaation alle. Muutoksessa poistui toiminnan kehittämisestä vastannut päällikkö, ja tiimi on nyt suoraan lastensuojelun palvelupäällikön alaisuudessa. Kyseisen tehtävän haasteet ja toiminnan laajuus ei mitenkään mahdollista perhehoidon kehittämistä.
Lastensuojelun perhehoitoon soveltuvia sijaisperheitä ei kasva joka puun oksalla. Lain mukaan perhehoito on ensisijainen sijaishuollon muoto, ja vasta viimeisenä vaihtoehtona voidaan harkita laitoshoitoa. Tämä on myös talouden kannalta järkevä ratkaisu, koska laitoshoito maksaa moninkertaisesti perhehoitoon verrattuna, ja siinä rahat valuvat osin ulkomaille, kuten viime aikojen uutisoinneista olemme saaneet nähdä.
Miksi halutaan romuttaa toimivat käytännöt, ja ajaa osaavat työntekijät ja perhehoitajat muualle? Perhehoitajana toimiminen edellyttää luottamusta viranomaisia kohtaan, koska perhehoitaja tarvitsee monipuolista tukea viranomaisten puolelta vaativassa tehtävässään. Kun tämä luottamus on menetetty, sen kasaaminen uudestaan vaatii merkittäviä ponnistuksia sekä pitkän ajanjakson. Kadonnutta osaamista ei myöskään korvata kovin nopeasti.
Eikö olisi helpompaa olla rikkomatta sitä luottamusta, ja olla romuttamatta toimivia käytäntöjä?
Olli Rajala
puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Perhehoitajat Ry
Rauni Tiistola
varapuheenjohtaja
Pohjanmaan Perhehoitajat Ry – Österbottens Familjevårdare Rf